Ranskalaisfilmin Jotain ilmassa (Aprés mai, 2012) alkuperäinen nimi Toukokuun jälkeen viittaa toukokuun 1968 mellakoiden jälkeiseen aikaan. Elokuva alkaa helmikuusta 1971, ja taas Pariisissa kuohuu.
Poliisi on nuoria mielenosoittajia vastassa ja otteet ovat kovat. Oma varustuksensa on myös vastapuolella. Eräiden mielessä välkkyy ajatus radikaalista vallankumouksesta.
Ranskalaiseen tapaan liikkeellä on monen sortin vasemmistolaisia aineksia. Kenenkään makuun ei ole Neuvostoliitto, joillekin kelpaisi Maon johtama Kiina. Vauhdissa ovat pääsääntöisesti vauraan keskiluokkaisten (sivistyneistö)kotien jälkeläiset. Tapahtumien valossa vuoden 1968 tykitys ja sen jälkiluku näyttäisi olleen yritys purkaa tukahduttavaksi koettua porvarillista elämänmenoa.
Kaikille ei politiikka maistu, hippiaate vapaine rakkauksineen ja huumeineen sitäkin enemmän. Tässä mielessä eräs eksoottinen paratiisi sijaitsee Afganistanissa – niin muuttuu maailma.
Kirjoittaja-ohjaaja Olivier Assayas sitoo nuorten ideologioiltaan erilaiset maailmat mallikkaasti yhteen. Rakkaussuhteet luovat yhdistelmiä, joissa nuoruuden etsintä ja hapuilu kuvataan sopivan viileästi, mutta empaattisesti.
Ranskalaisfilmi on viihdyttävä ja todistusvoimainen ajankuvaus, joka tuntuu myös musikkiraidalla (Captain Beefheart, Tangerine Dream ym.). Pääosassa Lola Créton (Christine) tekee eleettömyydessään ihailtavan kypsän roolityön.
Jotain ilmassa. Yle Teema sunnuntaina klo 17.30
uutiskirje 