KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Saamelaiskiistassa kysymys itsemääräämisoikeudesta

Veli-Pekka Lehtolan kirjan johtoajatus on, miksi saamelaiset eivät itse saa päättää, ketkä ovat saamelaisia.

Veli-Pekka Lehtolan kirjan johtoajatus on, miksi saamelaiset eivät itse saa päättää, ketkä ovat saamelaisia. Kuva: All Over Press

Saamelaiskiista on professori Lehtolan kattava selvitys vuosia jatkuneesta riidasta, ketkä ovat saamelaisia.

Jouko Huru
28.12.2015 15.00

Saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola on kirjoittanut kattavan selvityksen ajankohtaisesta saamelaiskiistasta. Kiistan keskiössä on kysymys, ketkä ovat saamelaisia ja ketkä saavat siitä päättää.

Oulun yliopiston Giellagas-instituutin johtajan Lehtolan poleeminen selväkielinen kirja on nimeltään Saamelaiskiista – Sortaako Suomi alkuperäiskansaansa? Nimen johtorivi kertoo kirjan näkökulman. Lehtola myös kertoo, kuka vedättää ketä.

Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnosta Suomessa vastaava saamelaiskäräjät on ollut jo vuosikausia kiistan polttopisteessä. Kiistan aihe: kuka on saamelainen. Kun pääsee saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, voi asettua ehdokkaaksi ja äänestää vaaleissa.

Tämän syksyn vaaleista syntyi tuorein kiista. Tämän syyskuussa 2015 ilmestyneen kirjan jälkeen käräjien hallitukselle on tehty viisi valitusta, joissa vaaditaan vaalien tuloksen mitätöimistä ja uusia vaaleja. Vaatimusten syy on KHO:n päätös, jolla saamelaiskäräjien hylkäämät 93 ihmistä saivat äänioikeuden KHO:hon valittamisensa jälkeen. Käräjähallitukselle tehtyjen vaatimusten peruste on saamelaisten itsemääräämisoikeuden loukkaus.

Uudet vaalit on tulossa, koska saamelaiskäräjien hallitus on hyväksynyt valitukset 18. marraskuuta.

Hallitus määrää vuoden 2015 vaalit uudelleen toimitettaviksi 20.8.2015 lainvoimaiseksi todettua vaaliluetteloa käyttäen. Siitä luettelosta puuttuvat nuo 93 KHO:n hyväksymää uutta äänioikeutettua. Kiista ei varmaan uusiin vaaleihin lopu.

Saamelaiskäräjät ei hyväksy polveutumiskriteeriä

Koko kirjan johtoajatus on, miksi saamelaiset eivät itse saa päättää, ketkä ovat saamelaisia. Kysymyksen valaisemiseksi Lehtola käy monipuolisesti läpi niin kansojen itsemääräämistä koskevia suuria periaatteita ja lainsäädäntöä kuin saamelaiskiistassa käytyä poliittista väittelyä ja kansalaiskeskustelua ruohonjuuritasolla.

Lehtola itse on saamelainen, kuuluu siis vaaliluetteloon. Hän on suomalaisen isän ja saamelaisen äidin inarilainen jälkeläinen. Saamelaiseksi hyväksymisen kriteerit ovat täyttyneet: äiti on puhunut saamea – kriteeriksi riittää, että edes jompikumpi isovanhemmista on puhunut saamea.

Lehtola on sanankäytön mestari. Vaikka kirjassa käsitellään pilkuntarkasti isoja periaatteellisia asioita, koko teos on nautittava lukukokemus. Ainakaan kiistan ulkopuolinen ei voi olla naureskelematta Lehtolan kuvaamille ja analysoimille lappilaisille keskusteluille. Hän kykenee tutkijan viisaudella ymmärtämään niin kiistakeskustelijoiden käyttämät argumentit kuin keskusteluihin johtaneet syyt ja tavoitteet.

Puolensa Lehtola on tietysti valinnut, mutta hänen argumenttinsa ovat vahvoja.

Kiistassa vaaliluetteloon hyväksymättömien uuslappalaisten esittämäksi saamelaisuuden perusteeksi pitäisi riittää saamelaiset sukujuuret – sukupolvia jatkuneesta suomalaistumisesta huolimatta. Saamelaiskäräjät ei hyväksy pelkkää polveutumiskriteeriä: kieli- ja kulttuuriyhteys pitää näyttää toteen.

Kysymys nykyisestä saamelaisuudesta

Lehtola puhuu nykyisen saamelaiskulttuurin säilyttämisen, ei suomalaistuneiden entisten saamelaisten historiallisten oikeuksien puolesta. Hänen mukaansa uuslappalaiset vedättävät julkista keskustelua löperöillä mielikuvilla.

Kansojen itsemääräämisoikeudessa Lehtola vertaa saamelaisia suomalaisiin.

Hän kysyy, mitä suomalaiset sanoisivat, jos joku ulkopuolinen taho – esimerkiksi venäläiset – määräisi, ketkä ovat suomalaisia.

Lehtola päätyykin väittämään, että Suomen valtio oikeuslaitoksineen syyllistyy vääryyteen, kun se puuttuu vastoin saamelaisten virallista tahtoa siihen, ketkä pääsevät saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Lehtola Veli-Pekka: Saamelais-kiista. Sortaako Suomi alkuperäiskansaansa? Into 2015. 307 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 
05

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään