KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Saara Särmä: Ne tärkeämmät norminpurkutalkoot

Saara Särmä
13.2.2016 14.01

Olen opiskellut ja harrastellut nais- ja sukupuolen tutkimusta kohta kaksikymmentä vuotta. Tykkään lukea teoriaa ja aina se tuntuu relevantilta. Kuitenkin tällä hetkellä tuntuu, että koskaan aiemmin ei ole ollut sellaista tilannetta, että teoria tulisi eläväksi ympärilläni koko ajan.

Olen miettinyt, että pitäisi palata lukemaan uudelleen feminismin klassikkoja. Susan Faludin Backlash (1991) eli Takaisku – julistamaton sota naisia vastaan on ollut uudelleen ajankohtainen jo muutaman vuoden. Mitä lähemmäs todellista tasa-arvoa päästään, sitä voimakkaammaksi muuttuu antifeministinen keskustelu, jossa naisten (ja miestenkin) ongelmat leimataan feministien ja tasa-arvon syyksi. Viimeaikainen julkisuudessa käyty parisuhdekeskustelu on paraatiesimerkki siitä, miten ongelmat pistetään liian vahvojen ja tasa-arvoisten naisten syyksi.

Yksityinen on toki poliittista, kuten feministit hyvin tietävät, mutta surulliset ja ankeat parisuhteet tuskin loppuvat sillä, että palataan tasa-arvossa taaksepäin ja jonnekin 50-luvun sukupuolirooleihin. Naisten lisääntynyt vapaus on kuitenkin ennen kaikkea hyvä asia.

Kaikkien sukupuolten vapautuminen ankeista stereotypioista tekisi hyvää monille parisuhteillekin. Norminpurkutalkoot on syytä kohdistaa ensisijaisesti sukupuolinormeihin!

Toinen saman aikakauden klassikko on politiikan teoreetikko Carole Patemanin Sexual Contract (1988), joka on yhteiskuntasopimusteorian feministinen kritiikki. Olen ollut sitä mieltä, että Sipilän puheilla yhteiskuntasopimuksesta ei ole mitään tekemistä varsinaisen yhteiskuntasopimusteorian kanssa. Termillä on vuosisatainen historia politiikan teoriassa. Olen mollannut mediaa, joka purematta nielee terminologian, jota hallitus tarjoaa. Ei edes laita yhteiskuntasopimusta lainausmerkkeihin, saati että avaisi sitä, mitä yhteiskuntasopimus politiikan teoriassa tarkoittaa.

Olen toki sitä mieltä, että kieli muuttuu käytössä, mutta nykyajalle on mielestäni myös liian tyypillistä se, että erilaisia termejä aletaan käyttää täysin niiden vakiintuneesta merkityksestä poikkeavalla tavalla.

Patemanin kritiikin yhteiskuntasopimusteoriaa kohtaan voi tiivistää rajusti yksinkertaistaen seuraavasti: yhteiskuntasopimusteorian taustalla on oletus miesten ja naisten välisestä suhteesta, joka on alisteinen. Alkuperäinen yhteiskuntasopimus vapauttaa miehet, koska nämä tasavahvoina solmivat sopimuksen keskenään. Naiset eivät kuitenkaan ole sopijaosapuoli vaan jäävät miehille alisteiseen asemaan. Yhteiskuntasopimus tuottaa siirtymän perinteisestä patriarkaatista, isän vallasta, moderniin patriarkaattiin, jossa valta jakautuu miesten kesken sen sijaan, että yksi hallitsisi ylitse muiden. Tämä vallanjako kuitenkin pitää sisällään sen, että miesten valta naisiin säilyy.

Sipilän yhteiskuntasopimus-käsitteessä on kuitenkin piilevää neroutta, joka paljastaa sen päämäärät. ”Congrats, you have an all male panel!” -sivulla olen saanut julkaista useita kuvia liittyen suomalaisiin yhteiskuntasopimusneuvotteluihin. Feministinen yhteiskuntasopimusteorian kritiikki tulee eläväksi, kun huomaamme, että sopimusta tehdään miehissä ja miehille, naisista piittaamatta. Patriarkaatin pönkittäminen näyttäytyykin nyt hallituksen keskeisenä päämääränä.

Kolmas hälyttävän ajankohtainen feministinen teoretisointi on maskulinistisen suojelun logiikka, jonka naisrauhalla keppihevostelevat katupartiot tekevät eläväksi.

Iris Marion Young kirjoitti tästä 2000-luvun alkupuolella Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden kontekstissa. Sukupuolittuneen logiikan tarkastelu auttaa ymmärtämään, miksi ihmiset tulkitsevat tilanteita ja tapahtumia tietyllä tavalla ja millaisia toiminnan suuntia, mahdollisuuksia ja oikeutuksia sukupuolittunut logiikka tarjoaa.

Maskulinistisen suojelun logiikka on patriarkaalinen logiikka, jossa mies on perheen pää ja yhteiskunnassa johtopaikoilla. Patriarkan, maskulinistisen johtajan, asema on raskas, pitää suojella muita, heikompia ja ottaa riskejä. Hän ei ole pahantahtoinen ja alista naisia omaksi ilokseen, päinvastoin, hyväntahtoinen patriarkka uhraa itsensä suojellakseen heikompia, naisia ja lapsia, itsekkäiltä ja aggressiivisilta pahantahtoisilta toisilta miehiltä.

Katupartioitsijat ovat ottaneet omakseen tämän ikiaikaisen imperialistisen logiikan, jossa vaaleanpunaisia naisia suojellaan ruskeilta miehiltä. Meille naisille ja naisten vapaudelle tässä on se ongelma, että maskulinistinen suojelija päättää, ketkä meistä ovat suojelun arvoisia. Emme voi itse päättää omasta elämästämme, sillä jos valitsemme väärin, menetämme oikeuden suojeluun.

Äärimmilleen vietynä tämä logiikka johtaa lausumiin, joiden mukaan tietynlaisia naisia pitää suojella jopa heiltä itseltään. Lainsäädännön tasolla patriarkaatti on Suomessa murrettu jo viime vuosituhannella kokonaan, asenteiden olisi vihdoin syytä seurata perässä ja ihan kaikkien pitäisi ymmärtää, että naiset ovat täysivaltaisia ihmisiä.

Ei meidän puolesta tarvitse kenenkään päättää, mitä tarvitsemme. Kyllä naiset ovat aina itse osanneet arvioi-da ketä ja missä pelätä. Mutta ei sitä pelkoa ratkomaan kaivata keppihevostelevia ritareita vaan lisää vapautta.

Feminististä tutkimusta ja teoriaa pidetään edelleen monella tieteenalalla marginaalisena puuhasteluna. Yhteiskunnasta ja maailmasta jää kuitenkin paljon ymmärtämättä ilman feministisiä näkökulmia. Lisäksi ne kaikkein rajoittavimmat normit jäävät purkamatta ilman feminististä ymmärrystä.

Kaikki norminpurkutalkoisiin, vapauden puolesta!

Kirjoittaja on feministi, taiteilija ja tutkija sekä Feministisen ajatushautomo Hatun perustaja.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Lentäminen lisääntyy koko ajan, vaikka samaan aikaan kampanjoidaan lentoboikottien puolesta.

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Emme auta palestiinalaisia kyttäämällä toistemme festivaaliosallistumisia

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Uusimmat

Onko Suomen vasemmisto yhtä kasvuaddiktoitunutta kuin oikeisto?

Suojatti on ulkoasuaan myöten upea teos.

Murhatutkinta sivuroolissa Hélène Gullbergin lumoavassa dekkarissa Suojatti

Hallitus on ajanut kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon vaikeuksiin.

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

Stieg Larssonin luomaa Millennium-sarjaa jatkaa nyt Karin Smirnoff.

Ilveksen kynnet on hajanainen, koska edes Karin Smirnoff ei voi välttää kolmiosaisen dekkarisarjan keskimmäisen osan ongelmaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
02

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

 
03

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
04

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
05

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

19.09.2025

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

19.09.2025

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

19.09.2025

Postin listautuminen pörssiin vaarantaisi paitsi työpaikat, myös huoltovarmuuden, varoittaa Furuholm

19.09.2025

Pitääkö koko yhteiskunnan hypätä joka kerta, kun persut provosoivat, Koskela kommentoi keskustelua maahanmuuttajien toimeentulotuesta

19.09.2025

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

19.09.2025

Suomalaiset teatterit lukevat gazalaisten lasten kertomuksia tänään perjantaina

19.09.2025

Pääministerillä eikä ulkoministerillä ollut aikaa – ”Kielii hallituksen prioriteeteistä”

19.09.2025

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

18.09.2025

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

18.09.2025

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

18.09.2025

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

18.09.2025

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään