KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Saara Särmä: Kunnia hankalille ja kilteille naisille

Kirjoittajan mukaan palkkaepätasa-arvo tai naisten vähäinen määrä johtotehtävissä ei ratkea niin, että naiset vaan pyytävät lisää palkkaa ja tsemppaavat enemmän.

Kirjoittajan mukaan palkkaepätasa-arvo tai naisten vähäinen määrä johtotehtävissä ei ratkea niin, että naiset vaan pyytävät lisää palkkaa ja tsemppaavat enemmän. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Saara Särmä
13.3.2016 15.00

Miksi te feministit olette aina niin kiukkuisia, kysytään minulta usein. Vastauksen pitäisi olla ilmeinen, kyllähän se vähän tuppaa harmittamaan, kun jatkuvasti havaitsee ympärillään epätasa-arvoa. Ei epätasa-arvoa ja kiukustumisen syitä tarvitse mitenkään erikseen etsiä, kyllä ne tulee luokse ihan pyytämättä ja yllätyksenä.

Kuten lempifilosofini Sara Ahmed on todennut, se joka osoittaa ongelman olemassaolon, leimataan usein itse ongelmaksi. Feministi ja hänen kiukkunsa koetaan epämukavana ja ongelmallisena, ja siksi siitä olisi varmasti kiva päästä vähin äänin eroon. Minua on joskus kehuttu sellaiseksi kivemmaksi feministiksi humoristisen otteeni takia. Kieltäydyn kuitenkin tällaisesta paremman feministin positiosta, sillä huumori ei sulje kiukkua pois. Usein sitä vaan tulee oltua niin raivona, että ei enää muuta voi kuin nauraa. Huumori ja nauru ovat oivia selviytymiskeinoja, ne auttavat jaksamaan taistossa paremman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta.

Mikään yhteiskunnallinen muutos ei ole koskaan tapahtunut niin, että olisi vain pyydetty nätisti ja jääty odottamaan muutoksen tapahtumista. Muutos ja epätasa-arvon poistaminen vaativat aina kovaa työtä, ja kiukku on oiva käyttövoima muutoksen ajamisessa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Minua on joskus kehuttu sellaiseksi kivemmaksi feministiksi humoristisen otteeni takia.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa kriittisiä puheenvuoroja nimetään usein tunteellisiksi. Feministit ovat kohtuuttoman kiukkuisia tai yliopistoleikkauksia vastustavat sivistyksen puolustajat ovat hysteerisiä. Tunteelliseksi nimittely pyrkii viemään kritiikiltä pohjaa pyrkiessään asettamaan puheenvuorot rationaalisuuden vastakohdaksi. Hysteeriseksi nimittämisellä on ainakin parisataavuotinen historia naisten hiljentäjänä. Lisäksi tunteelliseksi nimittely siirtää keskustelun pois itse asiasta. Kuten maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen osuvasti kysyi: miksi väitellä politiikasta, kun voi väitellä tunteista?

Se, kenen kriittiset ja kyseenalaistavat puheenvuorot leimataan tunteellisiksi, liittyy olennaisesti yhteiskunnallisiin valtarakenteisiin. Kun vastaanottajapäässä herää epämukava tunne omien etuoikeuksien paljastuessa ja tullessa kyseenalaisiksi, selkärangasta lähtee syytös itsestä poispäin. Puolustusreaktiolla saa epämukavuuden loppumaan, mutta ei opi mitään.

Hyvä esimerkki on Koko Hubaran ansiokkaasti aloittama keskustelu kulttuurisesta omimisesta, jossa ei lopulta päästy puusta pitkään varsinaisessa asiassa eli keskustelussa valtarakenteista ja siitä, miten itse kunkin teot ylläpitävät syrjintää, vaikka aikeet olisivat kuinka hyvät. Se keskustelu ei tule koskaan olemaan helppoa eikä yksioikoista, ja juuri siksi sen käyminen on välttämätöntä.

Hubara muistuttaa meitä valkoisia ihmisiä, että aina emme voi ymmärtää, koska kaikki ei lähde meistä. Tämä on tärkeää. Ymmärrys ei ole solidaarisuuden ehto, kuunteleminen on.

Kuuntelemisen esteenä ovat monet stereotyyppiset käsitykset esimerkiksi sukupuolesta. Automaattiset reaktiot, jotka vaikkapa tuottavat tulkinnan feminististä kiukkuisena on hyvä tunnistaa. Tunnistamisen jälkeen avautuu tilaa kuuntelulle.

Rakenteelliset ongelmat sekä ratkeavat että eivät ratkea yksilötasolla. Tällä tarkoitan, että rakenteellisia ongelmia on mahdollista purkaa niin, että me kaikki alamme toimia toisin. Niitä ei kuitenkaan ratkaista niin, että ohjeistetaan vain jotkut toimimaan toisin.

Esimerkiksi palkkaepätasa-arvo tai naisten vähäinen määrä johtotehtävissä ei ratkea niin, että naiset vaan pyytävät lisää palkkaa ja tsemppaavat enemmän. Harvardin yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että naisten palkkapyyntöihin suhtaudutaan eri tavalla kuin miesten. Mies voi pyytää isompaa palkkaa vedoten siihen, että on tosi hyvä työssään ja siksi ansaitsee isomman palkan. Naisen puolestaan pitää paketoida pyyntö jotenkin yhteiseen hyvään, että se menisi läpi.

Suomessa käytiin taannoin professori Alf Rehnin jossakin seminaarissa esittämän heiton pohjalta keskustelua siitä, pitäisikö työelämässä suosia vittumaisia naisia vai kilttejä tyttöjä. Vastaus ei tietenkään ole joko-tai vaan sekä-että.

Naiset esiin -tyyppisen agendan ongelmana voi olla, että vaan tietyntyyppiset naiset tuodaan esiin. Vielä vuonna 2016 naisten tulee mahtua tiettyyn muottiin, ja se ei yleensä ole mikään hankalan akan muotti vaan sellainen helpommin lähestyttävä. Samaan aikaan on niin, että jos nainen esittää tiukkaa kritiikkiä samaan sävyyn kuin mies, se paljon helpommin tulkitaan kiukuksi tai kohtuuttomaksi ja nainen tulkitaan hankalaksi. Toisaalta taas kympin tytöistä puhutaan jatkuvasti vähättelevään sävyyn, samoin kilteistä naisista. Että pitää olla helposti lähestyttävä eikä hankala, mutta ei kuitenkaan liian helposti lähestyttävä ja kiltti.

Naisena ei oikein voi voittaa, esimerkiksi asiantuntijana pitäisi olla riittävän naisellinen, mutta ei liian naisellinen. Laittautumattomuus on outoa ja liika laittautuneisuus vie uskottavuuden ja niin edelleen. Eli teet niin tai näin, teet aina väärinpäin. Olet joko liian kiltti tai liian hankala, ollaksesi oikealla tavalla uskottava.

Siksi feministiä kiukuttaa. Kiukuttaa kiemurtelu patriarkaatin vaatimusten puserruksessa. Vaatimusten, joita ei koskaan voi täyttää. Olkaamme siis hankalia ja haastakaamme patriarkaatti joka ikinen päivä.

Kiltteys on radikaalia, siinäkin piilee muutosvoimaa. Kiltteys ja lempeys mahdollistavat kuuntelemisen. Olkaamme myös kilttejä, itsellemme ja toisillemme, että jaksamme murskata patriarkaatin.

Kirjoittaja on feministi, taiteilija ja tutkija sekä feministisen ajatushautomo Hatun perustaja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Lentäminen lisääntyy koko ajan, vaikka samaan aikaan kampanjoidaan lentoboikottien puolesta.

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Emme auta palestiinalaisia kyttäämällä toistemme festivaaliosallistumisia

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Uusimmat

Suojatti on ulkoasuaan myöten upea teos.

Murhatutkinta sivuroolissa Hélène Gullbergin lumoavassa dekkarissa Suojatti

Hallitus on ajanut kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon vaikeuksiin.

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

Stieg Larssonin luomaa Millennium-sarjaa jatkaa nyt Karin Smirnoff.

Ilveksen kynnet on hajanainen, koska edes Karin Smirnoff ei voi välttää kolmiosaisen dekkarisarjan keskimmäisen osan ongelmaa

IAU:n viime joulukuun ulosmarssi johti ensimmäisiin nykyisen lain mukaisiin lakkosakkoihin.

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
02

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

 
03

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
04

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
05

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

19.09.2025

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

19.09.2025

Postin listautuminen pörssiin vaarantaisi paitsi työpaikat, myös huoltovarmuuden, varoittaa Furuholm

19.09.2025

Pitääkö koko yhteiskunnan hypätä joka kerta, kun persut provosoivat, Koskela kommentoi keskustelua maahanmuuttajien toimeentulotuesta

19.09.2025

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

19.09.2025

Suomalaiset teatterit lukevat gazalaisten lasten kertomuksia tänään perjantaina

19.09.2025

Pääministerillä eikä ulkoministerillä ollut aikaa – ”Kielii hallituksen prioriteeteistä”

19.09.2025

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

18.09.2025

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

18.09.2025

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

18.09.2025

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

18.09.2025

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään