Hallitus kertoi tiistai-iltana tulevien vuosien talouden tasapainottamiseen tähtäävistä toimistaan. Tulossa on 400 miljoonan euron lisäsäästöt, jotka yhdessä kilpailukykysopimuksen kanssa pysäyttävät Suomen velkaantumisen. Hallitus uskoo olevansa nyt uralla, jolla työllisyysaste nostetaan 68 prosentista 72 prosenttiin eli 110 000 uutta työpaikkaa on syntymässä.
Työllisyystoimista hallitus kertoo lisää vasta ensi tiistaina. Kehysriihen linjauksen mukaan hallitus purkaa kannustinloukkuja ja laajentaa työttömyysetuuksien aktiivikäyttöä. Päätöksillä pyritään nopeuttamaan työn vastaanottamista, lyhentämään työttömyysjaksoja, parantamaan työllistymisedellytyksiä ja alentamaan rakenteellista työttömyyttä. Starttirahan käyttömahdollisuuksia laajennetaan niin, että yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle myönnetään enintään 12 kuukauden ajaksi peruspäivän suuruinen starttiraha ja tämä voidaan rahoittaa työttömyysetuusmäärärahoista.
Samalla hallitus vahvistaa työttömyysturvan vastikkeellisuutta, tiukentaa työttömien työn vastaanottovelvollisuutta ja uudistaa TE-toimistojen palveluprosessia.
”Vaatimaton kasvupaketti”
Ay-liikkeestä kehysriihen päätökset saivat varovaisen myönteisen vastaanoton. Etenkin infrapakettia kehuttiin. Hallitus käynnistää Luumäki–Imatra -ratahankkeen sekä tiehankkeet valtatie 4 Oulu–Kemi, valtatie 5 Mikkeli–Juva ja valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie. Valtio myöntää avustusta Raide-Jokerin ja Tampereen raitiotien rakentamiseen. Helsingin ja Turun välisen nopean ratayhteyden suunnittelua jatketaan.
– Kehysriihen infrapaketti – erityisesti raidejokerin ja Tampereen raitiotien vauhdittaminen – ovat tervetulleita, mutta kasvupaketti on kuitenkin kokonaisuutena vaatimaton, sanoi STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.
STTK:n mielestä hallituksen kehitysriihen tulokset jäävät hieman laihoiksi ajatellen kasvusysäyksen aikaansaamista.
– Vakasta puuttuu nyt kansi. Kilpailukykysopimuksen myönteiset kansantaloudelliset vaikutukset voitaisiin varmistaa panostamalla samalla julkisiin investointeihin, joilla tässä taloudellisessa tilanteessa olisi erityisen tehokas vaikutus.
Sund on tyytyväinen siihen, että hallituksen lupaus ehdollisen leikkauslistan poistamisesta on lunastettu.
– Tilalla tosin on 400 miljoonan verran uusia leikkauksia, jotka olisi voinut jättää tekemättä tässä yhteydessä ja lykätä päätöksiä syksyn budjettiriiheen, jolloin talouspolitiikan muista reunaehdoista olisi ollut parempi tieto, Sund sanoo.
Hänen mukaansa hallitus olisi voinut myös tukea ostovoiman kehitystä suunnitelmissa olleella verokevennyksellä. Palkansaajien tuloveronalennukset tukisivat tässä yhteydessä ostovoimaa ja kasvua. Tieto veroporkkanasta tukisi myös kilpailukykysopimuksen syntymistä.
Selkeät päätökset harmaan talouden ja verojen välttelyn ehkäisemiseksi jäivät toteutumattomien toiveiden listalle. STTK toivoo, että niitä valmistellaan syksyn budjettiriiheen.
SAK: Ostovoiman säilyminen varmistettava
SAK:n mukaan ostovoiman turvaaminen on kotimarkkinoiden toiminnalle tärkeää.
– Tässä tilanteessa talouspolitiikan toivottavan ytimen muodostaisivat kilpailukykyä parantava kilpailukykysopimus sekä sen rinnalla toteutettavat elvyttävät investoinnit ja veronkevennykset. Uhkalistansa hallitus näyttäisi jättävän sellaisenaan rauhaan, mikä luo edellytyksiä lopputulokseen pääsemiselle liittojen soveltamisneuvotteluissa, sanoo SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö ja pääekonomisti Olli Koski.
Koski huomauttaa, että viennin elvyttämiseksi on tehty päätöksiä, mutta myös kotimarkkinoiden toiminta on turvattava. SAK painottaakin, että hallituksen verolinjauksen on tarpeen tukea palkansaajien ostovoiman suotuisaa kehittymistä.
SAK vaatii hallitukselta enemmän toimia työttömyyden nopeammaksi katkaisemiseksi. Nyt työllisyysmäärärahojen siirtelystä huolimatta TE-toimistojen henkilöstön puute estää tehokkaan puuttumiseen pitkäaikaistyöttömyyteen,
Myös SAK pitää hallituksen päättämää liikenneinvestointipakettia järkevänä. Investoinnit edistävät talouskasvua ja hallittua kaupunkikehitystä.
Harmaan talouden ohjelma puuttuu
SAK odottaa hallitukselta jämerämpiä toimia harmaan talouden ja verovuotojen torjumiseksi.
– Hallitukselta puuttuu konkreettinen harmaan talouden torjuntaohjelma, eikä toimintaan ole osoitettu riittävästi määrärahoja. Mitä vähemmän rahaa on verottajalta piilossa, sitä vähemmän on tavallista ihmistä tai rehellistä yrittäjää tarpeen verottaa, Koski sanoo.
SAK vaatiikin hallitukselta päätöstä uudesta torjuntaohjelmasta, noin sadan ammattilaisen lisäystä harmaan talouden selvitysyksikköön sekä aggressiivisen verosuunnittelun sisällyttämistä ohjelman piiriin. Veroparatiisien vastainen työ edellyttää kansainvälistä yhteistyötä.
”Hyvät liikenneinvestointipäätökset”
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tyytyväinen hallituksen päätöksiin uusista liikenneinvestoinneista ja lisäpanostuksesta koulutukseen.
– Pääkaupunkiseudulla Raide-Jokeri ja Tampereella raitiotie parantavat näiden kasvavien kaupunkiseutujen liikenneoloja ja lisäävät asuntotuotantoa. Turun nopean ratayhteyden suunnittelu avaa myös vastaavan näkymän tulevaisuuteen, johtaja Sari Siitonen sanoo.
EK pitää erittäin hyvänä sitä, että koulutuksesta ja tutkimuksesta ei tehdä lisäleikkauksia vaan koulutukseen ja tutkimukseen satsataan lisää rahaa 100 miljoonaa euroa.