Myrskyn kohteeksi joutuneen finanssikonserni Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos otti torstaina ensimmäisen kerran kantaa Panaman papereista syntyneeseen kohuun. UPM-Kymmenen yhtiökokouksen yhteydessä Wahlroos sanoi, ettei Nordea eivätkä sen asiakkaat ole tehneet mitään väärää lainsäädännön, pankkisääntelyn tai sisäisten sääntöjen mukaan.
Kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) esitti aiemmin päivällä, että Nordea ja Finanssivalvonta kutsuttaisiin eduskuntaan selittämään tekosiaan.
”On kestämätöntä, että pohjolan suurin pankki edistää aktiivisesti veronkiertoa ja siten tukee valtion veropohjan rapautumista ja epätervettä kilpailua. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharjun ja hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin jatkuvat julkiset vaatimukset hyvinvointipalveluiden romuttamiseksi asettuvat erikoiseen valoon, kun tiedetään että heidän pankkinsa on aktiivisesti aiheuttamassa valtion verotulojen menetystä”, Sarkkinen perusteli blogissaan.
Wahlroos sanoi olevansa valmis menemään, jos kutsu käy. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki patisteli Twitterissä talousvaliokunnan puheenjohtajaa Kaj Turusta (ps) kutsumaan Wahlroosin.
Hallitus ryhtyy mittaamaan verovajetta
Sarkkinen kysyi viime kuussa valtiovarainministeri Alexander Stubbilta (kok.), aikooko hallitus sisällyttää arvion verovajeesta valtion tilinpäätöskertomukseen ja mitä hallitus aikoo tehdä aggressiivisen verosuunnittelun laajuuden arvioimiseksi ja ongelmaan puuttumiseksi.
Stubbin mukaan arviota ei vielä tehdä, mutta ministeriö koota asiantuntijaryhmän kehittämään verovajeen mittausta.
Stubbin vastauksesta käy Sarkkisen mukaan ilmi, että toimet veronkierron torjumiseksi ovat tärkeitä, mutta ei anneta mitään konkreettisia esimerkkejä siitä, miten ongelmaan aiotaan puuttua.
”Jatkossa olisi olennaista, että verovajeeseen ymmärrettäisiin sisällyttää myös lain rajamailla menevä usein veroparatiisien kautta harjoitettava aggressiivinen verosuunnittelu. Ei riitä, että puututaan selkeästi laittomaan harmaaseen talouteen, vaan pitää puuttua myös aggressiiviseen verosuunnitteluun”, Sarkkinen kirjoittaa.
Suomi nuiva EU:n aloitteille
Sarkkisen mukaan Suomen tulee olla etujoukossa edistämässä verovälttelyn kitkemistä niin Suomessa, EU:ssa kuin kansainvälisessä yhteisössä. Hän toteaa, että valitettavasti Suomessa on usein suhtauduttu nuivasti EU:n aloitteisiin veronkierron kitkemiseksi vetoamalla siitä yrityksille aiheutuvaan lisäbyrokratiaan.
”On kuitenkin muistettava, että kansainvälisen verovälttelyn lopettaminen hyödyttäisi nimenomaan kotimaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla ei edes ole samanlaisia mahdollisuuksia piilottaa voittojaan veroparatiiseihin ja kiertää veroja kuin mitä globaaleilla suuryrityksillä on.”
Sarkkinen muistuttaa, että jos veroeurot saataisiin kerättyä niin kuin lain mukaan kuuluu, ei yhteisiä palveluita tarvitsisi heikentää. Tämän pitäisi olla kaikkien hallitusten tavoite väristä riippumatta.
lehti 