Hallitus aikoo kiristää perheenyhdistämisen ehtoja. Kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytettäisiin tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa, jotta perheenyhdistäminen sallitaan.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Matti Semi arvioi, että ehdot ovat tiukat jo valmiiksi.
Hallitus vaatii nyt tiukkoja tulorajoja ja kolmen kuukauden määräaikaa hakemuksen jättämiselle.
Perheenyhdistämisen kiristyvät ehdot koskisivat kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien niin sanottuja vanhoja perheitä eli tilanteita, joissa perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa. Niin sanotuilta uusilta perheiltä turvattua toimeentuloa vaaditaan jo nyt.
– Jaan monen asiantuntijan huolen siitä, että kiristysten vaikutukset ihmisoikeuksiin tulevat olemaan järkyttäviä. Kaikilla on oltava oikeus perhe-elämään, Semi sanoo
Myös kansanedustaja Li Andersson (vas.) torjuu hallituksen esityksen.
– Käytännössä esitykset tekevät perheenyhdistämisestä lähes mahdotonta, hän arvioi.
Eduskunta keskusteli hallituksen esityksestä tiistaina.
Lapset heitteille
Semi arvioi, että ehtojen kiristäminen on ristiriidassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa. Valtioita oikeudellisesti sitova sopimus on tullut voimaan Suomessa vuonna 1991.
Hän puuttuu sopimuksen kohtaan, jossa taataan, ettei lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi, kun viranomaiset toteavat soveltuvien lakien ja menettelytapojen mukaisesti sen olevan lapsen edun mukaista.
Hän toteaa sopimuksen velvoittavan myös siihen, että lapsen tai hänen vanhempiensa hakemukset on käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti.
– Lapsen oikeuksien ohittaminen on sekä inhimillisesti kestämätöntä että erittäin lyhytnäköistä, Semi sanoo.
– Tiedämme, että lapsuudessa koettu turvattomuus aiheuttaa monenlaisia vaikeuksia, kuten syrjäytymistä ja psyykkistä sairastumista myös aikuisena. Joskus vaikeudet jatkuvat läpi koko elämän.
Perhe helpottaa kotoutumista
Semi pitää hallituksen linjauksia huonoina kotoutumisen kannalta.
– Mikään muu ei auta kotoutumista paremmin kuin oman perheen saaminen Suomeen mahdollisimman nopeasti, hän huomauttaa.
– Uutta kieltä on vaikea opetella ja työtä etsiä, jos huoli omasta perheestä on suuri. Perheenyhdistämiseen liittyvää byrokratiaa ja kustannuksia pitää vähentää eikä lisätä.
Myös Andersson muistuttaa esityksen aiheuttamasta vaarasta naisille ja lapsille..
– Perheenyhdistäminen on tarjonnut laillisen ja turvallisen maahantuloväylän erityisesti naisille ja lapsille, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä hengenvaaralliselle matkalle Eurooppaan, Andersson muistuttaa.
Lisää rikollisuutta
Semi ennustaa hallituksen esityksen toteutuessaan antavan lisää valtaa ihmissalakuljettajille ja muulle rikolliselle.
– Ihmiset pakotetaan vaarallisille reiteille ja ihmissalakuljettajien käsiin, kun laillisia reittejä tulla maahan hankaloitetaan, hän sanoo.
Hän ihmettelee myös sitä, että esityksen tavoite on vähentää Suomen houkuttelevuutta turvapaikkamaana
– Todelliset syyt pakolaisuudelle eivät kuitenkaan löydy Suomen houkuttelevuudesta, vaan lähtömaiden sietämättömästä tilanteesta. Hallitus ei tule tällä uudistuksella ratkaisemaan pakolaiskriisiä, mutta inhimillistä kärsimystä se tulee aiheuttamaan, hän sanoo.
Pitkät käsittelyajat
Andersson muistuttaa vuonna 2010 päätetyn, että alaikäisen hakijan tulee olla alaikäinen vielä sinä päivänä, kun perheside-hakemuksen päätös tehdään. Hän toteaa, että monet hakijat ehtivät tulla täysi-ikäisiksi hakemuksen ollessa vielä käsittelyssä, koska keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2015 noin vuoden. Näin ollen hakemus hylättiin.
Vuodesta 2012 perhesideoleskelulupahakemuksen on voinut jättää vain ulkomailla asuva perheenjäsen itse. Se on jätettävä lähimpään Suomen edustustoon, joka voi olla tuhansien kilometrien päässä toisessa maassa.
– Pahimmassa tapauksessa matka lähimpään edustustoon vaatii viisumia ja jää kustannusten takia mahdottomuudeksi. Vuosina 2010 ja 2012 tehtyjen säädösmuutosten täydet seuraukset eivät ole vielä selvillä, mutta hallitus esittää lisää kiristyksiä, Andersson sanoo.
Kohtuuttomat tulorajat
Andersson puuttuu myös perheenyhdistämiseen liittyviin tulorajoihin.
– Jos haluaa tuoda esimerkiksi puolisonsa ja kaksi lastaan Suomeen, on tienattava 2 600 euroa kuukaudessa. Monet kansainvälistä suojelua saaneet työllistyvät matalapalkka-aloille, ja tulorajat tekisivät heidän perheenyhdistämisensä käytännössä mahdottomaksi, hän arvioi
– Julkisen vallan on perustuslain mukaan turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kansainvälistä suojelua saavilla on perus- ja ihmisoikeuksien mukaan oikeus turvattuun perhe-elämään. Hallituksen esitys estää oikeuksien toteutumisen.





