Harmaaseen talouteen perehtynyt ekonomisti Erkki Laukkanen SAK:sta painottaa, valtioneuvoston keskiviikkona hyväksymässä harmaan talouden strategiapaperissa myönnetään tarve ohjelmalle, mutta sen synnyttämiselle ei ole tehty aikataulua tai ainakaan sitä ei ole julkistettu.
– Jos talousrikollisuutta halutaan todella vähentää, pelkkä strategia ei ole näissä olosuhteissa riittävä työkalu. Strategiapaperissa ei myöskään mainita viime päivinä Euroopan laajuisesti julkisuuteen noussutta aggressiivista verosuunnittelua, Laukkanen sanoo.
SAK pitää hyvänä, että hallitus on nostanut strategiaansa uutena teemana korruption.
Ilmoittajien suojelu
– Senkin osalta olisi kuitenkin tarpeen kertoa, miten korruptiota torjutaan. Yksi tehokkaimmista keinoista on epäkohdista ilmoittajien suojelun täsmentäminen laissa, Laukkanen huomauttaa.
Strategian lisäksi tarvitaan Laukkasen mukaan käytännön hankkeita talousrikollisuuden torjumiseksi. Sen vuoksi hankeohjelmalla on edelleen käyttöä.
– Onkin vaaraa, että menetämme torjuntaohjelmissa 19 vuoden aikana tehdyn hyvän työn. Myös palkansaaja- ja työnantajaliittojen yhteistyötä tarvitaan. Onnistunut esimerkki yhteistyöstä on veronumeron ottaminen käyttöön rakennusalalla vuonna 2014.
Valtioneuvosto on tehnyt kuusi periaatepäätöstä talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi alkaen vuodesta 2016. Ensimmäinen torjuntaohjelma toteutui vuosina 1996–1998 ja viimeisin 2012–2015. Myös SAK on osallistunut ohjelmien valmisteluun.
Vuosien 2012–2015 Harmaa talous, musta tulevaisuus -kampanjasivut
uutiskirje 
