KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Pirjo Hämäläinen: Kaunottaret ja hirviöt

Pirjo Hämäläinen
29.5.2016 15.00
Fediverse-instanssi:

Helsingissä, Arabian syksyn 1948 lakkomellakoissa, raivostunut väkijoukko alkoi solvata ratsupoliiseja kasakoiksi. Kansandemokraattinen lehdistö moitti niin ikään poliisien raakuutta ja risti sisäministeri Aarre Simosen kasakkahengessä Sapeli-Simoseksi.

Väkivaltaisimpina aikoina kasakat samastuivat puolestaan kalmukkeihin ja koirankuonolaisiin, vierasta kieltä uliseviin petoihin, jotka ryntäsivät idän aroilta raadellakseen miehet ja raiskatakseen heidän naisensa.

Oululaisen Sara Wacklinin muistelmissa Pohjanmaalta esiintyy kaupungin ivallisin ja ehkä myös arin asukas, kauppias Posseniuksen leski. Isonvihan ja pikkuvihan lisäksi rouva oli nähnyt ilmielävän kalmukin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Miehen muoto oli villi, kasvot vaskenkarvaiset, nenä tylsäpäinen, mustan, karkean tukan alla, puolen korttelin matkalla toisistaan pyörivät silmät. Otsa ja leuka puuttuivat kokonaan ja paksuhuulisessa suussa kiilsivät pitkät valkoiset hampaat.

Kalmukit ovat Euroopan ainut buddhalainen kansa, mikä riitti Neuvostoliitossa vainoihin ja karkotuksiin. Stalinin kuoltua he saivat kuitenkin palata kotiseudulleen Kaspianmeren länsirannalle.

Suomalaisia kalmukkien mongolipiirteet kauhistuttivat, mutta länsieurooppalaisten mielestä me emme kalmukeista juurikaan eroa. Skotlantilainen maantieteilijä James Bell kuvaili vuonna 1832, miten rumilla ja tummilla suomalaisilla on puolisuljetut silmät ja nekin kaukana toisistaan. Ohimot ovat terävät, poskipäät korkeat ja pituutta on vain sen verran, että nenä hangen pinnalle nousee.

Itäisen ulkomuodon ja sukutaustan – ostjakkien ja vogulien – vuoksi suomalaisia pidettiin mongoleina, kunnes Armi Kuusela todisti maailmalle, että ainakin osa meistä on vaaleita ja suorasilmäisiä. Lyhytkasvuisuuden myyttiä Armi ei onnistunut kumoamaan, sillä kaksimetristen nykymissien rinnalla hän oli pelkkä kääpiö.

Mongoliepäilys jäi Armista huolimatta kytemään, joten kauneuskilpailuihin oli satsattava entistä enemmän. Vaikka missit olivat muualla silkkaa viihdettä, Suomessa heitä kruunattiin verenmaku suussa ja rahdattiin hiki tukassa ulkomaille. Katsokaa Virpi Miettistä, katsokaa Leena Brusiinia, ovatko he mustapäisiä mongoleja!

Professori Heikki Paunosen tuore slangikirja Sloboa stadissa (Docendo 2016) tarjoaa yllättävän tiedon: Keisarinnan kiven ympärillä Helsingissä on havaittu koirankuonolaisia.

Keisarinnan kivi, harmaa obeliski, seisoo Kauppatorilla muistona Nikolai I:n ja Aleksandra Fjodorovnan laivavierailusta. Venäjän politiikan kiristyessä huipun kaksipäinen kotka alkoi kuitenkin näyttää haaskalinnulta ja aitauksen tyylitellyt eläinaiheet koirankuonolaisilta.

Vihollisia on kirjavin tavoin demonisoitu ja tarinoissa koirankuonolaisista heidän harteilleen istutettiin koiranpää. Jos joku ei ymmärtänyt vieläkään pelätä, hänelle selitettiin, kuinka koirankuonolaiset ryystivät ihmisten suonista tuoretta verta.

Koiria on halveksittu likaisina raadonsyöjinä, mutta monissa ikoneissa Pyhä Kristoforos, Kristus-lapsen roteva kantaja, esiintyy koirana, koiranpäisenä miehenä tai suorastaan koirankuonolaisena.

Virallisen selityksen mukaan Kristoforos käyttäytyi pakanuuden tilassa kuin hirviömäinen jättiläiselukka, söi raakaa ihmislihaa ja luskutti aavemaisesti. Todellisuudessa legendan laatijoille sattui käännösvirhe: Kristoforoksen lisänimi ”Cananeus” tarkoittaa kanaanilaista, kun taas ”Canineus” viittaisi koiraan.

Helsinki jäi jo vuosia sitten taakse, mutta joskus 70-luvulla asuin Mannerheimintien ja Dunckerinkadun kulmassa ja katselin iltojeni ratoksi, miten ekshibitionistit riisuuntuivat Intercontinentalin ikkunoissa.

Intercontinental ja Hesperia häikäisivät uutuudellaan, mutta olin liian nuori kysyäkseni, mitä hotellien paikalla oli aiemmin ollut. Vastaus olisi venäjää pakertavan yllättänyt, sillä juuri siinä, ullakkoikkunani alla, levittäytyivät kasakkojen puukasarmit.

”Eipä silloinkaan jääty pihoihin, kun Kasakkakasarmilta alkoi kuulua kasakkain laulua. Se oli näky, kun ratsun selässä istuva kasakka ilmestyi näkyviin. Hän lauloi kovalla äänellä alkusäkeen ja perässä ratsastavat kasakat yhtyivät kertosäkeeseen. Kasakat olivat komeita poikia, karvamyssy vinosti toisella korvalla”, Anna Rissanen muistelee Paunosen slangikirjassa.

Anna, ”vanha tölikalainen”, ihaili lapsena kasakoita, vaikka Zachris Topeliuksen Koivu ja tähti saattoi olla hänellekin tuttu. Kertomus kumpusi isonvihan vuosilta, jolloin kasakat kaappasivat Muhokselta – Armi Kuuselan synnyinpitäjästä – seitsenvuotiaan Kristoffer Toppeliuksen, veivät Pietariin ja myivät pajariperheelle ottolapseksi.

Perhe kuului Pietari Suuren lähipiiriin, joten olot olivat hienot ja kohtelu moitteeton. Yltäkylläisyyden keskellä Kristoffer ikävöi kuitenkin kotia ja pakeni viimein laivakyydillä länteen.

Suomalaiselle kulttuurille pako oli onnenpotku: Kristofferin poika Mikael Toppelius ansioitui kirkkomaalarina, Mikaelin poika Zachris Topelius vanhempi runonkerääjänä ja tämän poika Zachris nuorempi satusetänä.

Hurjempiakin tarinoita tunnetaan. Eteläisestä Suomesta isonvihan aikaan ryöstetty Eufrosyne oli vähällä päästä Venäjän keisarinnaksi, sillä kruununperillinen Aleksei Petrovitš oli jo menossa tytön kanssa naimisiin.

Puolihullu isä, Pietari Suuri, ei nuorta lempeä kuitenkaan suvainnut ja niin hääkellojen kilinä vaihtui kahleiden kalinaan ja Aleksei kidutettiin Pietari-Paavalin linnoituksessa kuoliaaksi.

Jos pariskunnan suomalais-venäläinen lapsi olisi pysynyt hengissä, Pietari Suuren jälkeläisenä hän olisi voinut Venäjän valtaistuinta hyvinkin tavoitella.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Vasemmistoliitto lähtee Lapin piirissä hakemaan viime vaaleissa menetettyä paikkaa takaisin täydellä ehdokaslistalla.

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi madonlukuja ensi vaalikauden sopeuttamistarpeista.

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

Eduskunta päättää tänään rajalain jatkosta.

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

Kokoomuksen kannatus on romahtanut myös HS-gallupissa.

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset