KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Panu Raatikainen: Tutkija vaietkoon valtakunnassa

Panu Raatikainen
19.6.2016 15.00
Fediverse-instanssi:

Monissa totalitaristissa valtioissa tutkijoiden sananvapautta on rajoitettu. Vallanpitäjiä arvostelevat tutkijat pyritään vaientamaan voimalla. Esimerkiksi Erdoğanin Turkissa maan johdon linjaa kyseenalaistavat tutkijat on leimattu maanpettureiksi ja terrorismin tukijoiksi. Monet ovat menettäneet työpaikkansa tai joutuneet vankilaan. Osa pelkää henkensä edestä.

Ajattelemme mielellämme, että tällaisia ilmiöitä esiintyy muualla, mutta ei meillä. Toki Suomessa asiat ovatkin maailman mittakaavassa suhteellisen hyvällä tolalla. Kuitenkin täälläkin on ollut nähtävissä huolestuttavaa kehitystä.

Suomessa on keskusteltu viime aikoina erityisesti toimittajien ja jossain määrin myös tutkijoiden saamasta vihapostista uhkana sananvapaudelle. Tällaista painostusta eivät kuitenkaan harrasta vain anonyymisti ölisevät nettirasistit tai Venäjä-trollit sosiaalisessa mediassa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tutkijoihin voi kohdistua painostusta myös ylhäältä päin. Poliittiset vallanpitäjät apureineen ja heitä myötäilevä valtamedia voivat pyrkiä vaientamaan epämiellyttäviä totuuksia puhuvan tutkijan painostamalla tai halventamalla tätä julkisesti. Valitettavasti tällainen näyttää olevan nyt lisääntymään päin.

 

Jokunen vuosi sitten paljastui, että Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT painosti tutkijoitaan vaikenemaan näkemyksistä ja tutkimustuloksista, jotka eivät johdon mielestä sopineet talon ”viralliseen” linjaan. Arkoja aiheita olivat olleet erityisesti energiapolitiikka ja muun muassa turve- ja ydinvoima sekä biopolttoaineet. ”Väärää” mieltä edustavia tutkijoita oli esimerkiksi kielletty menemästä eduskunnan valiokuntien kuultavaksi, ja VTT oli vaatinut kaikkia tutkijoiden valiokunnissa pidettäviä esityksiä ennakkotarkastettavaksi.

Muutama vuosi sitten maata kuohutti pääministeri Kataisen vertaisarviointien ohi junailema merkittävä tutkimusrahoitus ”huippufilosofi” Pekka Himaselle. Tiedeyhteisön suunnalta kyseenalaistettiin Himasen ja tämän kirjoitusten tieteelliset ansiot. Jopa pääministerin asema horjui. Alkukohun jälkeen valtamedia kuitenkin antoi Himaselle ja tämän vaikutusvaltaisille tukijoille tilaa avokätisesti ja yksipuolisesti. Nämä leimasivat prosessia arvostelleet tutkijat kateellisiksi keskinkertaisuuksiksi tai kritiikin pelkästään poliittisesti motivoituneiksi. Kriitikoilta ei enää kysytty näiden näkemystä asioista.

Palkittu poliittisen retoriikan tutkija Jouni Tilli tarkasteli viime syyskuussa pääministeri Juha Sipilän huomiota herättänyttä tv-puhetta. Jyväskylän yliopisto poisti kirjoituksen sivuiltaan. Näin yliopisto viestitti tutkijoille, ettei poliittisen eliitin minkäänlainen kriittinen tarkastelu ole suotavaa. Tillin kirjoitus ei edes arvostellut Sipilän puheen poliittisia sisältöjä vaan vain analysoi sen tyyliä.

Talouspolitiikan arviointineuvosto on yliopistojen taloustieteen laitosten ja Suomen Akatemian ehdotusten perusteella koottu asiantuntijaelin. Se arvioi Suomen talouden tilaa ja talouspolitiikkaa tieteellisesti ja riippumattomasti. Alkuvuodesta neuvosto muun ohessa arvosteli raportissaan hallituksen joitakin linjauksia. Lännen media julkaisi tämän jälkeen lukuisissa lehdissään kirjoituksen, jossa hallitusta kiivaasti puolustavat kansanedustajat Timo Kalli ja Kaj Turunen sekä professori Matti Virén leimasivat neuvoston ideologisesti vääristyneeksi ja epätieteelliseksi.

 

Helsingin Sanomat tarjosi viime talvena erikoisella tavalla parille hallituksen ministerille mahdollisuuden ottaa kantaa asioihin pääkirjoitussivulla omaa nimeään paljastamatta. Nämä käyttivät tilaisuuden hyväkseen ja mustamaalasivat tiettyjä hallituksen esityksiä arvostelleita asiantuntijoita – nimeltä mainiten.

Viime viikolla Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n ennustepäällikkö Eero Lehto esitti, että hallituksen kilpailukykysopimus perustuu vanhentuneeseen ja liian pessimistiseen kuvaan Suomen talouden nykytilasta. Tästäkös Akavan kokoomuslainen puheenjohtaja Sture Fjäder suivaantui. Hän piti sopimattomana, että PT:n tutkija asettuu arvostelemaan omistajiensa ja rahoittajiensa linjaa työmarkkinapolitiikassa. Fjäder muistutti, että Akava on PT:n suuri rahoittaja.

Tämä on tulkittu yleisesti sopimattomaksi vaientamisyritykseksi. Olipa Lehto oikeassa tai ei, on huolestuttavaa, jos tutkijoitakin edustavan ammattiliiton johtaja asettuu hallituksen ajaman kiistanalaisen linjan puolelle tutkijoita vastaan.

 

Tutkijoilta vaaditaan nyt yhä painokkaammin yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Eivätkö tieteelliseen tietoon perustuvat varoitukset huonoista ratkaisuista, joilla on ei-toivottuja seurauksia, ole sitä parhaimmillaan? Mitä hyötyä on pelkistä jees-miehistä ja -naisista? Nyt kuitenkin luodaan kulttuuria, jossa kriittisiä tutkijoita kannustetaan kepillä vaikenemaan.

Jos arvostelee istuvaa hallitusta tai vallitsevaa politiikkaa, seurauksena saattaa olla erilaisia vaikeuksia tai julkinen mustamaalaaminen ja halventaminen. Tästä tulevat mieleen ihan toiset järjestelmät kuin länsimainen demokratia.

Avoin, moniääninen keskustelu on tieteen olemassaolon ehto. Yksittäinen tutkija tai tutkijaryhmä ei ole koskaan erehtymätön, mutta julkisen kriittisen keskustelun avulla virheitä voidaan korjata ja päästä lähemmäksi totuutta. Jos tämä keskustelu tukahdutetaan, tiedeyhteisö menettää sille keskeisen itsensä korjaamisen mekanismin. Se on tieteen koko luotettavuuden perusta.

Halutaanko poliittinen päätöksenteko todellakin rakentaa pelkän ideologian, mutu-tiedon ja huuhaan pohjalle?

Kirjoittaja on filosofian professori Tampereen yliopistossa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
04

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
05

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset