KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Pirjo Hämäläinen: Kun raitiovaunut vaihtuivat taiteeseen

Kesällä 2010 Siikaniemen torilla nostettiin tolpan nokkaan sotaherra Fjodor Apraksin, Viipurin valloittaja.

Kesällä 2010 Siikaniemen torilla nostettiin tolpan nokkaan sotaherra Fjodor Apraksin, Viipurin valloittaja. Kuva: All Over Press/Peter Forsberg / Alamy

Kansan Uutiset
28.8.2016 15.00
Fediverse-instanssi:

Pirjo Hämäläinen

Julkisista veistoksista suuri osa on aivan kamalia, mikä on harmi, sillä juuri veistotaide kuuluu kansalle. Näin me ylemmyydentuntoiset opiskelijat sormi pystyssä painotimme, vaikka hiukan epäselväksi jäi, missä oli se kansa, jonka parasta yhtä mittaa ajattelimme.

Veistotaiteen suhteen olimme kuitenkin oikeassa. Maalaukset piiloutuvat helposti museoihin, gallerioihin ja yksityiskokoelmiin, mutta veistokset viihtyvät ulkona, toreilla, puistoissa, merkkirakennusten edustalla, kaikkialla, missä ohikulkijat ne mahdollisesti päivittäin näkevät.

ILMOITUS
ILMOITUS
Informalismi oli muodottomuuden taidetta, taiteellista nihilismiä.

Nuorempana asenteeni oli horjumaton. Ei-esittävät veistokset olivat niin hienoja, että niiden varovainenkin kritisointi oli pyhäinhäväistys, kun taas esittävät veistokset tarjosivat ehtymätöntä ainesta ilkeään hirnuntaan.

Olin huolestuttavan usein väärässä. Pekka Kauhasen Kajaaniin tekemä Kekkos-monumentti, jota tässäkin lehdessä hampaat veressä puolustin, on yksinkertaisesti kamala. Suuri Aika, sen nimeksi on hatusta vedetty. Miten kahdeksanmetrinen siansaparo voi kuvastaa kenenkään mielestä suurta tai pientä aikaa?

Kenties vielä kamalampia ovat nuo röpelöiset, romuluiset ja ruosteenväriset pronssiveistokset, jotka ammentavat samasta informalismista kuin Timo Sarpanevan kliseiset lasikipot. Informalismi oli muodottomuuden taidetta, taiteellista nihilismiä, viimeisiä kouristuksia toisen ja kolmannen maailmansodan välissä.

Ja silti ruosteiset röpelöveistokset hyväksyttiin läpi Suomen samalla luottavaisuudella kuin aiemmin hyväksyttiin osuuskauppafunkis, ratkaiseva askel tiellä kohti kirkonkylien tuhoa.

Lähinaapurissamme on kuitenkin kaupunki, missä veistokset esittävät mallejaan, vieläpä kaunistelevat näitä, terävöittävät katsetta, leventävät hartialinjaa ja suoristavat sotilaallista ryhtiä. Tarkoitan Viipuria, nykyruotsalaisittain Vyborgia.

Täysin viaton ei ole Viipurikaan, sillä keskustan veistospuistossa nähdään Henry Moorea matkiva teos, jonka aiheena on pyöreä reikä. Nimeksi sopisi ”Viipurin rinkeli” tai ehkä ”Viipurin paraski”, mutta Laulavaksi kiveksi taiteilija on luomuksensa ristinyt.

Suomalainen veistoskanta on paljolti ennallaan. Jussi Mäntysen Hirvi, Yrjö Liipolan Metsänpoika, Ville Vallgrenin Torkkeli Knuutinpoika, kaikki ovat omilla paikoillaan.

Emil Wikströmin Mikael Agricola on palannut alapäästä leikattuna kotiin ja Monrepos’n kivikossa rämpyttää kanneltaan pietarilaiskopio Johannes Takasen kadonneesta Väinämöisen laulusta.

Viipurin rautatieaseman sisäänkäyntiä koristi neljä Eva Gyldénin veistämää karhua, mutta kun asema sodan melskeissä räjäytettiin, vain yksi karhu pelastui ja tassut maanpinnalla se vetää nyt kuin magneetti taaperoikäistä väkeä.

Sodan jälkeen Viipuri sai asianmukaisesti oman Lenininsä, joka pystytettiin tietenkin Punaiselle torille, entiselle Punaisenlähteen torille. Neuvostoilmettä vahvistivat myös Maksim Gorki ja kovasti samannäköinen Mihail Kalinin. Kaikki nämä patsaat ostettiin vuonna 1957 tukusta, mutta hinta oli niin kova, että raitiovaunut saivat väistyä taiteen tieltä ja molemmat linjat lakkautettiin.

Imperaattori Pietari Suuren muistomerkki seisoo yhä Tervaniemessä omalla kummullaan ja tähyilee kohti linnaa, jota ”Nuutinpojan passas” toisesta suunnasta silmä tarkkana vahtii.

Pietari paljastettiin kesällä 1910, jolloin Viipuri oli ollut tasan 200 vuotta venäläisten hallussa, mutta suomalaiset eivät moisesta matematiikasta piitanneet.

Kun valkoiset etenivät sisällissodan aikaan Viipuriin, Pietari syöstiin jalustalta ja sen metallista päätettiin valattaa Saksassa tykkejä. Venäläisten siviilien joukkomurha – etninen puhdistus – vei kuitenkin niin paljon energiaa, että Pietarin sulatus unohtui ja torso päätyi historialliseen museoon.

Talvisodan jälkeen alkoi näytelmä, jota voi verrata variksen pyristelyyn tervatulla katolla: kun nokka nousi, niin pyrstö tarttui. Venäläiset nostivat Pietarin, suomalaiset pudottivat Pietarin, venäläiset nostivat jälleen Pietarin.

Samalla jalustalla imperaattorin kanssa vuorotteli Gunnar Finnen Itsenäisyyden leijona, mutta vaakunaelukan kopeudesta ei ole enää häivääkään jäljellä. Leijona makaa jalattomana Monrepos’n puistossa, hietavuoteella, katkerana ja unohdettuna sotainvalidina.

Kesällä 2010 venäläisajan alusta oli jo 300 vuotta, joten Siikaniemen torilla nostettiin tolpan nokkaan sotaherra Fjodor Apraksin, Viipurin valloittaja.

Apraksinin tekijää ei mitenkään mainosteta, sillä vanhahtavan tyylilajin ideana on luoda mielikuva historian jatkumosta ja suuresta päälliköstä, joka on kököttänyt aina tolpallaan.

Merkittävästä ikäerosta huolimatta Apraksinin patsas ja Torkkeli Knuutinpojan patsas (1887) muistuttavat toisiaan, mutta siinä missä Torkkeli ja Pietari Suuri katsovat kohti linnaa, Apraksin kääntää linnalle selkänsä ja suuntaa katseensa Suomeen.

Patsaan sijoituspaikka ei ole sattumaa: Siikaniemen tori on osa Pyhän Annan kruunua, bastionilinnoitusta, jonka venäläiset rakensivat 1700-luvulla suojaamaan Viipuria lännen vihollisarmeijoilta.

Takavuosien bussiretkillä Siikaniemen tori oli niin ikään strateginen kohta, missä suomalaiset havahtuivat, kiersivät korkit pulloihin, vetivät housut jalkoihin ja kaivoivat esiin purukumit, kaupallisen vaihdon välineet.

Apraksin vartioi Viipurin läntistä porttia ja itäistä porttia vartioi Pietarin tiellä vapauttaja, kivääriä kantava puna-armeijalainen. Kun sotapoika pystytettiin vuonna 1957 yhtä aikaa Leninin ja kumppaneiden kanssa, moni oli varmaan sitä mieltä, että taiteellinen varustus alkoi kaupungissa jo riittää.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Vasemmistoliitto lähtee Lapin piirissä hakemaan viime vaaleissa menetettyä paikkaa takaisin täydellä ehdokaslistalla.

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi madonlukuja ensi vaalikauden sopeuttamistarpeista.

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

Eduskunta päättää tänään rajalain jatkosta.

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

Kokoomuksen kannatus on romahtanut myös HS-gallupissa.

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset