KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tietoa vähemmistöistä ennakkoluuloja vastaan

Miranda Vuolasrannan mukaan monikulttuurisuus pitäisi ottaa nykyistä vakavammin kouluopetuksessa.

Miranda Vuolasrannan mukaan monikulttuurisuus pitäisi ottaa nykyistä vakavammin kouluopetuksessa. Kuva: Jouko Huru

JOUKO HURU
18.10.2009 14.25

Vähemmistöoikeuksien ryhmä julkaisi kirjan kansallisista vähemmistöistä

Suomen kansalliset vähemmistöt – kulttuurien ja kielten rikkautta (2009) on Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaoston tuore julkaisu, jolla pyritään antamaan tietoa vähemmistöistämme ja hälventämään ennakkoluuloja heitä kohtaan.

Julkaisu on suunnattu erityisesti suomen kouluille, etenkin opettajille ja lukion oppilaille.

Kansainvälisen Minority Rights Group Internationalin Suomen jaosto (MRG Finland) on perustettu vuonna 1991 Rovaniemellä. Sen toiminnassa on ollut kaiken aikaa mukana sekä vähemmistöjen omia aktiiveja että suomalaisen valtaväestön ihmisoikeusaktivisteja ja tutkijoita.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tataarit täysin
integroituneita

Suomen jaoston puheenjohtaja Okan Daher – jonka on itse Suomen tataareja – sanoo, että vähemmistöjen oikeuksien ja aseman puolesta toimiminen on tasapainoilua. Siinä pitää hänen mukaansa pyrkiä toimivaan integroitumiseen yhteiskuntaan:

– On vältettävä assimiloitumista eli täydellistä sulautumista valtaväestöön, mutta myös eristäytymistä.

Daherin mukaan Suomen 800 tataaria on täydellisesti integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tataarit ovat turkkilaissukuinen islaminuskoinen vähemmistö, joka on alkanut järjestäytyä omaksi yhteisökseen Suomessa 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. He ovat pääosin lähtöisin vanhan Venäjän Ninji Novgorodin kuvernementin Volgan alueen tataarikylistä.

– Yhteisömme jäsenet ovat luoneet oman identiteettinsä tasapainoisesti oman kielensä, kulttuurinsa sekä uskontonsa arvojen ja suomalaisen yhteiskunnan arvojen perustalta. Voidaan puhua myös kaksoisidentiteetistä.

Saamelaiset on
ainoa alkuperäiskansa

EU-alueen ainoa virallinen alkuperäiskansa, saamelaiset, sijoittuu niin sanotulle kalottialueelle levittäytyen yli neljän valtakunnan rajojen. Saamelaisia on yhteensä 75 000–100 000, määrittelystä ja laskutavasta riippuen.

Eniten saamelaisia on Norjassa, julkaisun mukaan vähintään 45 000. Ruotsissa heitä asuu noin 25 000 ja Suomessa noin 9 000. Vähiten saamelaisia on Venäjällä Kuolan niemimaalla, noin 2 000.

Saamelaisten erityisluonne alkuperäiskansana on vahvistettu kaikissa pohjoismaissa lainsäädännöllä. Sen perusteella saamelaisilla on oma kulttuuri-itsehallinto, jota toteuttavat saamelaiskäräjät kussakin pohjoismaassa. Venäjällä saamelaisten oikeuksien toteuttaminen on puutteellisempaa kuin pohjoismaissa.

Saamelaisaktiivi Martti Laiti – itsekin Etelä-Suomessa asuva insinööri – sanoo, että yhteiskuntaan hyvin integroituneiden saamelaisten koulutustaso on korkea ja sen vuoksi heitä muuttaa koko ajan paljon etelään.

– Se tarkoittaa nykyään myös sitä, että Suomessa saamelaisten kotiseutualueella Lapissa on jo vähemmän saamelaisia kuin muualla Suomessa.

Helsinki on Suomen suurin saamelaiskaupunki. Heitä, citysaamelaisia, on jo yli 2 000.

Romanit eivät ole
samasta puusta

Romaneja arvioidaan olevan Suomessa 10 000. Ruotsissa elää noin 3 000 Suomesta muuttanutta romania ja heidän jälkeläistään.

Vähemmistöjulkaisun romaneista kertova luku on otsikoitu Romanit yhteiskunnassa – meitä on moneksi.

Romaniaktiivi Miranda Vuolasranta sanookin, että romanit eivät ole veistetty samasta puusta. Romanit ovat Vuolasrannan mukaan hyvin heterogeeninen yhteisö.

Vuolasranta kertoo, että monien selvitysten mukaan romanit ovat yksi Euroopan syrjityimpiä vähemmistöjä.

– Suomen romanit ovat tällä hetkellä perustuslaissa mainittu vähemmistönä. Romanin kielen asemaa ei kuitenkaan ole turvattu riittävillä resursseilla Suomessa.

Itsekin opettajana lähes kaksikymmentä vuotta toiminut Vuolasranta sanoo, että yleisesti Suomessa monikulttuurisuus pitäisi ottaa kouluopetuksessa näkyvämmin esille.

– Toivoisin, että koululaitos ja opettajat ottaisivat tämän monikulttuurisuus-, kansainvälisyys- ja ihmisoikeuskasvatusasian hieman vakavammin.

Vuolasrannan mukaan monikulttuurisuus on kouluopetuksessa liiaksi vapaavalintaista ja hyvästä tahdosta kiinni.

Suomen vähemmistöt

Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaoston julkaisussa kirjataan seuraavat kansalliset vähemmistöt:

Suomenruotsalaiset

Saamelaiset

Romanit

Venäjänkielinen vähemmistö

Suomen juutalaiset

Suomen tataarivähemmistö

Uudet vähemmistöryhmät (lähinnä siirtolaiset)

Uudet maahanmuuttajat (ulkomailla syntyneet, mutta Suomeen asettuneet). (KU)

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään