KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tietoa vähemmistöistä ennakkoluuloja vastaan

Miranda Vuolasrannan mukaan monikulttuurisuus pitäisi ottaa nykyistä vakavammin kouluopetuksessa.

Miranda Vuolasrannan mukaan monikulttuurisuus pitäisi ottaa nykyistä vakavammin kouluopetuksessa. Kuva: Jouko Huru

JOUKO HURU
18.10.2009 14.25

Vähemmistöoikeuksien ryhmä julkaisi kirjan kansallisista vähemmistöistä

Suomen kansalliset vähemmistöt – kulttuurien ja kielten rikkautta (2009) on Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaoston tuore julkaisu, jolla pyritään antamaan tietoa vähemmistöistämme ja hälventämään ennakkoluuloja heitä kohtaan.

Julkaisu on suunnattu erityisesti suomen kouluille, etenkin opettajille ja lukion oppilaille.

Kansainvälisen Minority Rights Group Internationalin Suomen jaosto (MRG Finland) on perustettu vuonna 1991 Rovaniemellä. Sen toiminnassa on ollut kaiken aikaa mukana sekä vähemmistöjen omia aktiiveja että suomalaisen valtaväestön ihmisoikeusaktivisteja ja tutkijoita.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tataarit täysin
integroituneita

Suomen jaoston puheenjohtaja Okan Daher – jonka on itse Suomen tataareja – sanoo, että vähemmistöjen oikeuksien ja aseman puolesta toimiminen on tasapainoilua. Siinä pitää hänen mukaansa pyrkiä toimivaan integroitumiseen yhteiskuntaan:

– On vältettävä assimiloitumista eli täydellistä sulautumista valtaväestöön, mutta myös eristäytymistä.

Daherin mukaan Suomen 800 tataaria on täydellisesti integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tataarit ovat turkkilaissukuinen islaminuskoinen vähemmistö, joka on alkanut järjestäytyä omaksi yhteisökseen Suomessa 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. He ovat pääosin lähtöisin vanhan Venäjän Ninji Novgorodin kuvernementin Volgan alueen tataarikylistä.

– Yhteisömme jäsenet ovat luoneet oman identiteettinsä tasapainoisesti oman kielensä, kulttuurinsa sekä uskontonsa arvojen ja suomalaisen yhteiskunnan arvojen perustalta. Voidaan puhua myös kaksoisidentiteetistä.

Saamelaiset on
ainoa alkuperäiskansa

EU-alueen ainoa virallinen alkuperäiskansa, saamelaiset, sijoittuu niin sanotulle kalottialueelle levittäytyen yli neljän valtakunnan rajojen. Saamelaisia on yhteensä 75 000–100 000, määrittelystä ja laskutavasta riippuen.

Eniten saamelaisia on Norjassa, julkaisun mukaan vähintään 45 000. Ruotsissa heitä asuu noin 25 000 ja Suomessa noin 9 000. Vähiten saamelaisia on Venäjällä Kuolan niemimaalla, noin 2 000.

Saamelaisten erityisluonne alkuperäiskansana on vahvistettu kaikissa pohjoismaissa lainsäädännöllä. Sen perusteella saamelaisilla on oma kulttuuri-itsehallinto, jota toteuttavat saamelaiskäräjät kussakin pohjoismaassa. Venäjällä saamelaisten oikeuksien toteuttaminen on puutteellisempaa kuin pohjoismaissa.

Saamelaisaktiivi Martti Laiti – itsekin Etelä-Suomessa asuva insinööri – sanoo, että yhteiskuntaan hyvin integroituneiden saamelaisten koulutustaso on korkea ja sen vuoksi heitä muuttaa koko ajan paljon etelään.

– Se tarkoittaa nykyään myös sitä, että Suomessa saamelaisten kotiseutualueella Lapissa on jo vähemmän saamelaisia kuin muualla Suomessa.

Helsinki on Suomen suurin saamelaiskaupunki. Heitä, citysaamelaisia, on jo yli 2 000.

Romanit eivät ole
samasta puusta

Romaneja arvioidaan olevan Suomessa 10 000. Ruotsissa elää noin 3 000 Suomesta muuttanutta romania ja heidän jälkeläistään.

Vähemmistöjulkaisun romaneista kertova luku on otsikoitu Romanit yhteiskunnassa – meitä on moneksi.

Romaniaktiivi Miranda Vuolasranta sanookin, että romanit eivät ole veistetty samasta puusta. Romanit ovat Vuolasrannan mukaan hyvin heterogeeninen yhteisö.

Vuolasranta kertoo, että monien selvitysten mukaan romanit ovat yksi Euroopan syrjityimpiä vähemmistöjä.

– Suomen romanit ovat tällä hetkellä perustuslaissa mainittu vähemmistönä. Romanin kielen asemaa ei kuitenkaan ole turvattu riittävillä resursseilla Suomessa.

Itsekin opettajana lähes kaksikymmentä vuotta toiminut Vuolasranta sanoo, että yleisesti Suomessa monikulttuurisuus pitäisi ottaa kouluopetuksessa näkyvämmin esille.

– Toivoisin, että koululaitos ja opettajat ottaisivat tämän monikulttuurisuus-, kansainvälisyys- ja ihmisoikeuskasvatusasian hieman vakavammin.

Vuolasrannan mukaan monikulttuurisuus on kouluopetuksessa liiaksi vapaavalintaista ja hyvästä tahdosta kiinni.

Suomen vähemmistöt

Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaoston julkaisussa kirjataan seuraavat kansalliset vähemmistöt:

Suomenruotsalaiset

Saamelaiset

Romanit

Venäjänkielinen vähemmistö

Suomen juutalaiset

Suomen tataarivähemmistö

Uudet vähemmistöryhmät (lähinnä siirtolaiset)

Uudet maahanmuuttajat (ulkomailla syntyneet, mutta Suomeen asettuneet). (KU)

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mai Kivelä aarvioi, että oikeusministeri Leena Merta (kuvassa) eivät kiinnosta viharikokset.

Viharikokset lisääntyivät – perussuomalaisia ministereitä ei kiinnosta

Ensi vuoden budjetti etenee eduskunnassa. Kokoomus on saamassa perussuomalaisten tuella historiallisen suuren veroalen suurituloisille.

Yli 9000 euroa kuukaudessa ansaitsevia eniten hyödyttävä veropaketti hyväksytään pian

Mai Kivelä.

Vesihuollon yksityistämisen kieltäminen osoittaa, että kansalaisaloitteella voi vaikuttaa: ”Hieno voitto”

72 prosenttia opiskelijoista antaa hallituksen heihin vaikuttaville toimille huonon tai erittäin huonon arvosanan.

Opiskelijat tinkivät terveydenhoidosta ja ruuasta, kertoo kysely

Uusimmat

Mai Kivelä aarvioi, että oikeusministeri Leena Merta (kuvassa) eivät kiinnosta viharikokset.

Viharikokset lisääntyivät – perussuomalaisia ministereitä ei kiinnosta

Ensi vuoden budjetti etenee eduskunnassa. Kokoomus on saamassa perussuomalaisten tuella historiallisen suuren veroalen suurituloisille.

Yli 9000 euroa kuukaudessa ansaitsevia eniten hyödyttävä veropaketti hyväksytään pian

Mai Kivelä.

Vesihuollon yksityistämisen kieltäminen osoittaa, että kansalaisaloitteella voi vaikuttaa: ”Hieno voitto”

72 prosenttia opiskelijoista antaa hallituksen heihin vaikuttaville toimille huonon tai erittäin huonon arvosanan.

Opiskelijat tinkivät terveydenhoidosta ja ruuasta, kertoo kysely

varaa joulutervehdys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Anderssonin johdolla toteutettu koulutusuudistus toimii: vain alle yksi prosentti peruskoulun päättäneistä ei jatkanut missään

 
02

”Perutaanko leikkaukset?” – Pekonen hämmästelee kokoomuksen heräämistä kotihoidon kriisiin

 
03

Veden yksityistäminen estetään lopullisesti, kiitos kuuluu vasemmistoaktivistien kansalaisaloitteelle

 
04

Kelan Lasse Lehtosen harkitsemattomat lausunnot edustavat vanhanaikaista jyräävää johtajuutta, sanoo kansanedustaja

 
05

Orpon hallitus lykkää metsäkatoasetuksen voimaantuloa taas: ”Jokainen viivästys tarkoittaa lisää hehtaareja hakattua metsää”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Petteri Orpo joutuu jännittämään työllisyyden pientäkin parantumista vaaleihin asti

14.11.2025

Lohikoski: Työvelvollisille kuuluisi samat kuntoutusoikeudet kuin veteraaneille

14.11.2025

Pekonen Orpolle: Toimeentulotuesta leikataan, onko teillä lainkaan empatiaa?

13.11.2025

Palomuuri on murtunut, Li Andersson sanoo EPP:n ja äärioikeiston liittoutumisesta

13.11.2025

Koko oppositio vetoaa Orpoon sote-kriisissä

13.11.2025

”Fossiililobbarit ja Putin kiittävät” – Kokoomuksen euroryhmä liittoutui laitaoikeiston kanssa

13.11.2025

Yli sata kansanedustaajaa allekirjoitti eheytyshoitojen kriminalisointiin tähtäävän lakialoitteen

13.11.2025

Paperittomilta rajataan terveyspalveluita, vaikka hallituspuolueetkin myöntävät, ettei niihin pääsyä ole tunnistettu vetovoimatekijäksi

13.11.2025

Li Anderssonin johdolla toteutettu koulutusuudistus toimii: vain alle yksi prosentti peruskoulun päättäneistä ei jatkanut missään

13.11.2025

Kaiken takana on kasvupakko – voitosta on tehtävä väline, ei päämäärä

13.11.2025

Orpon hallitus lykkää metsäkatoasetuksen voimaantuloa taas: ”Jokainen viivästys tarkoittaa lisää hehtaareja hakattua metsää”

12.11.2025

Trump on vasta päässyt vauhtiin – oikeusvaltio murenee pala palalta

12.11.2025

Vientitilastojen perusteella käänne taloudessa ei ole alkanut – miinusta sekä tavaroissa että palveluissa

12.11.2025

Kelan Lasse Lehtosen harkitsemattomat lausunnot edustavat vanhanaikaista jyräävää johtajuutta, sanoo kansanedustaja

12.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään