KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tietoa vähemmistöistä ennakkoluuloja vastaan

Miranda Vuolasrannan mukaan monikulttuurisuus pitäisi ottaa nykyistä vakavammin kouluopetuksessa.

Miranda Vuolasrannan mukaan monikulttuurisuus pitäisi ottaa nykyistä vakavammin kouluopetuksessa. Kuva: Jouko Huru

JOUKO HURU
18.10.2009 14.25

Vähemmistöoikeuksien ryhmä julkaisi kirjan kansallisista vähemmistöistä

Suomen kansalliset vähemmistöt – kulttuurien ja kielten rikkautta (2009) on Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaoston tuore julkaisu, jolla pyritään antamaan tietoa vähemmistöistämme ja hälventämään ennakkoluuloja heitä kohtaan.

Julkaisu on suunnattu erityisesti suomen kouluille, etenkin opettajille ja lukion oppilaille.

Kansainvälisen Minority Rights Group Internationalin Suomen jaosto (MRG Finland) on perustettu vuonna 1991 Rovaniemellä. Sen toiminnassa on ollut kaiken aikaa mukana sekä vähemmistöjen omia aktiiveja että suomalaisen valtaväestön ihmisoikeusaktivisteja ja tutkijoita.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tataarit täysin
integroituneita

Suomen jaoston puheenjohtaja Okan Daher – jonka on itse Suomen tataareja – sanoo, että vähemmistöjen oikeuksien ja aseman puolesta toimiminen on tasapainoilua. Siinä pitää hänen mukaansa pyrkiä toimivaan integroitumiseen yhteiskuntaan:

– On vältettävä assimiloitumista eli täydellistä sulautumista valtaväestöön, mutta myös eristäytymistä.

Daherin mukaan Suomen 800 tataaria on täydellisesti integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tataarit ovat turkkilaissukuinen islaminuskoinen vähemmistö, joka on alkanut järjestäytyä omaksi yhteisökseen Suomessa 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. He ovat pääosin lähtöisin vanhan Venäjän Ninji Novgorodin kuvernementin Volgan alueen tataarikylistä.

– Yhteisömme jäsenet ovat luoneet oman identiteettinsä tasapainoisesti oman kielensä, kulttuurinsa sekä uskontonsa arvojen ja suomalaisen yhteiskunnan arvojen perustalta. Voidaan puhua myös kaksoisidentiteetistä.

Saamelaiset on
ainoa alkuperäiskansa

EU-alueen ainoa virallinen alkuperäiskansa, saamelaiset, sijoittuu niin sanotulle kalottialueelle levittäytyen yli neljän valtakunnan rajojen. Saamelaisia on yhteensä 75 000–100 000, määrittelystä ja laskutavasta riippuen.

Eniten saamelaisia on Norjassa, julkaisun mukaan vähintään 45 000. Ruotsissa heitä asuu noin 25 000 ja Suomessa noin 9 000. Vähiten saamelaisia on Venäjällä Kuolan niemimaalla, noin 2 000.

Saamelaisten erityisluonne alkuperäiskansana on vahvistettu kaikissa pohjoismaissa lainsäädännöllä. Sen perusteella saamelaisilla on oma kulttuuri-itsehallinto, jota toteuttavat saamelaiskäräjät kussakin pohjoismaassa. Venäjällä saamelaisten oikeuksien toteuttaminen on puutteellisempaa kuin pohjoismaissa.

Saamelaisaktiivi Martti Laiti – itsekin Etelä-Suomessa asuva insinööri – sanoo, että yhteiskuntaan hyvin integroituneiden saamelaisten koulutustaso on korkea ja sen vuoksi heitä muuttaa koko ajan paljon etelään.

– Se tarkoittaa nykyään myös sitä, että Suomessa saamelaisten kotiseutualueella Lapissa on jo vähemmän saamelaisia kuin muualla Suomessa.

Helsinki on Suomen suurin saamelaiskaupunki. Heitä, citysaamelaisia, on jo yli 2 000.

Romanit eivät ole
samasta puusta

Romaneja arvioidaan olevan Suomessa 10 000. Ruotsissa elää noin 3 000 Suomesta muuttanutta romania ja heidän jälkeläistään.

Vähemmistöjulkaisun romaneista kertova luku on otsikoitu Romanit yhteiskunnassa – meitä on moneksi.

Romaniaktiivi Miranda Vuolasranta sanookin, että romanit eivät ole veistetty samasta puusta. Romanit ovat Vuolasrannan mukaan hyvin heterogeeninen yhteisö.

Vuolasranta kertoo, että monien selvitysten mukaan romanit ovat yksi Euroopan syrjityimpiä vähemmistöjä.

– Suomen romanit ovat tällä hetkellä perustuslaissa mainittu vähemmistönä. Romanin kielen asemaa ei kuitenkaan ole turvattu riittävillä resursseilla Suomessa.

Itsekin opettajana lähes kaksikymmentä vuotta toiminut Vuolasranta sanoo, että yleisesti Suomessa monikulttuurisuus pitäisi ottaa kouluopetuksessa näkyvämmin esille.

– Toivoisin, että koululaitos ja opettajat ottaisivat tämän monikulttuurisuus-, kansainvälisyys- ja ihmisoikeuskasvatusasian hieman vakavammin.

Vuolasrannan mukaan monikulttuurisuus on kouluopetuksessa liiaksi vapaavalintaista ja hyvästä tahdosta kiinni.

Suomen vähemmistöt

Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaoston julkaisussa kirjataan seuraavat kansalliset vähemmistöt:

Suomenruotsalaiset

Saamelaiset

Romanit

Venäjänkielinen vähemmistö

Suomen juutalaiset

Suomen tataarivähemmistö

Uudet vähemmistöryhmät (lähinnä siirtolaiset)

Uudet maahanmuuttajat (ulkomailla syntyneet, mutta Suomeen asettuneet). (KU)

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Hallitukselta on jäämässä todella synkkä pahoinvoinnin ja syrjäytymisen perintö, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliitto jättää välikysymyksen köyhyydestä – vihreät mukana, SDP harkitsee

SAK esitteli tänään maanantaina 30.3. tavoitteensa seuraavalle vaalikaudelle.

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

Europarlamentaarikko Li Andersson vasemmistoliiton puoluekokouksessa Vantaalla marraskuussa 2025.

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

Akatemiatutkija Matti Ylöstä haastatteli Toivo Haimi.

Mitä pitäisi tapahtua, että Eurooppa vieroittautuisi digiriippuvuudesta Yhdysvaltoihin?

Uusimmat

Amina Mohamed ja Hassan Vuai Saburi sansibarilaisen Kati Radion studiossa. Heidän aamuohjelmansa valistaa yhteisöjä rannikkoympäristön varjelun tärkeydestä.

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

Yli 300 nicaragualaistoimittajaa on lähtenyt maasta vuoden 2018 jälkeen. Lähtö on usein ollut kiireinen pako, jossa omaisuus ja kodit ovat jääneet taakse.

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

Moni perulainen kokee tiedotusvälineiden olevan sidoksissa poliittisiin ja taloudellisiin eturyhmiin, ei yhteiseen hyvään. Valtion tilastokeskus Inein mukaan joulukuussa 2025 vain 15 prosenttia kansalaisista luotti radioon ja televisioon ja 10 prosenttia lehdistöön.

Perulaistoimittajia uhkaillaan väkivallalla ja raastuvalla

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa vapputervehdys

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Raidin kaltaista rikossarjaa ei voisi enää esittää – kaikki repisivät pelihousunsa

 
02

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

 
03

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

 
04

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

 
05

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

02.04.2026

Rehellinen Kreikka, jonka Kapodistrias olisi voinut perustaa

02.04.2026

Verkkoyliopisto tuo toivoa Afganistanin naisille – ”Se pelasti minut pimeydestä”

01.04.2026

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

01.04.2026

Vasemmistoliitto jättää välikysymyksen köyhyydestä – vihreät mukana, SDP harkitsee

31.03.2026

Kiina kehittää humanoidirobotteja työvoimapulan pelossa

31.03.2026

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

30.03.2026

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

30.03.2026

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

30.03.2026

Liian kuumaa kahville – ilmastonmuutos uhkaa viljelijöitä ja suomalaistenkin suosikkijuomaa

30.03.2026

Kuuba kääntyy kohti aurinkoenergiaa polttoainekriisin pakottamana

29.03.2026

Pikku-Ainan krikettivideo herätti vihamyrskyn – Pakistanin heimoalueilla tytöt halutaan sulkea urheilun ulkopuolelle

29.03.2026

Kirjastoauto vie kirjoja ja kulttuuria Syyrian pakolaisleireille

28.03.2026

Ilmastonmuutoksen tuoma helle vie kenialaisnaisten työt

28.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset