KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Suomen ensimmäinen kaupunkikartta piirrettiin Turusta

Vaaituskojeet olivat maanmittausvirastojen yleisessä käytössä vasta 1930- ja 1940-luvuilla.

Vaaituskojeet olivat maanmittausvirastojen yleisessä käytössä vasta 1930- ja 1940-luvuilla. Kuva: Jensens/Wikipedia

PEKKA HELMINEN
22.10.2009 18.50

– Suomen ensimmäinen kaupunkimittaus tehtiin Turusta. Todennäköisesti se on myös Ruotsin ensimmäinen, sanoo Turun museokeskuksen johtaja Juhani Kostet.

Olof Gangiuksen valtakirja maanmittarin tehtäviin esiteltiin Turun raadille syyskuussa 1634. Gangius aloitti työnsä pontevasti saman vuoden syyskuussa. Hän sai Turun kartan valmiiksi ilmeisesti syksyn kuluessa tai viimeistään seuraavana keväänä. Kartta esittää kaupungin tulliaitojen sisäpuolista aluetta.

Suomen valtionarkistossa säilytettävä kartta on esillä Turun linnan maanmittauksen historiaa esittelevässä näyttelyssä, joka avattiin eilen. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 375 vuotta kartan valmistumisesta ja sata vuotta kaupungingeodeetin viran perustamisesta Turkuun.

ILMOITUS
ILMOITUS

Gangiukselle maan ainoana maanmittarina kuuluivat maanmittauksen johtotehtävät Suomessa, mutta hänen uransa jäi vain kymmenen vuoden pituiseksi. Epäsäännöllisen elämän, tehtävien laiminlyönnin ja huonon ammattitaidon vuoksi hänet passitettiin takaisin Ruotsiin.

Suuri määrä karttoja Ruotsissa

Yli kahtatuhatta Suomesta piirrettyä karttaa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa ja sotamuseossa. Kostetin mukaan niitä yritettiin siirtää Haminan rauhan solmimisen yhteydessä autonomiseen Suomeen Ruotsi–Suomen ja Venäjän välisen sodan jälkeen.

– Luettelo luovutettavista kartoista oli olemassa. Niitä yritettiin saada, mutta niitä ei luovutettu. Miksi, ei tiedetä, Kostet kertoo.

Engel oli myös maanmittari

Arkkitehti Carl Ludvig Engel, joka oli saanut myös maanmittarin koulutuksen, sai vuoden 1827 Turun palon jälkeen tehtäväkseen uuden asemakaavan laatimisen.

– Alustavia luonnoksia Engel esitteli jo muutaman viikon päästä tehtäväksiannosta, Kostet kertoo.

Engelin kaava rakennusjärjestyksineen hyväksyttiin jo helmikuussa 1828.

Kaupunkimittauksen tekninen välineistö alkoi kehittyä 1800-luvun lopulla. Tähtäystarkkuutta parantava ja mittavirhettä vähentävä kiikariviivoitin korvasi mittapöydän viivaimet. Vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla teodoliitit alkoivat yleistyä, mutta hitaasti. Noin 30 kilon painoinen laite oli hankala maastotöissä. Vasta 1930- ja 1940-luvuilla teodoliitit olivat mittausvirastojen yleisessä käytössä.

Näyttely antaa havainnollisen kuvan maanmittauksessa käytettyjen laitteiden kehityksestä. Erikoisuutena on Suomen ensimmäinen, mittauslaskentaan Turun kaupungille hankittu tietokone. Painoa laitteelle kertyy 400 kiloa ja muistikapasiteettiä puolen gigan verran.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään