– Suomen ensimmäinen kaupunkimittaus tehtiin Turusta. Todennäköisesti se on myös Ruotsin ensimmäinen, sanoo Turun museokeskuksen johtaja Juhani Kostet.
Olof Gangiuksen valtakirja maanmittarin tehtäviin esiteltiin Turun raadille syyskuussa 1634. Gangius aloitti työnsä pontevasti saman vuoden syyskuussa. Hän sai Turun kartan valmiiksi ilmeisesti syksyn kuluessa tai viimeistään seuraavana keväänä. Kartta esittää kaupungin tulliaitojen sisäpuolista aluetta.
Suomen valtionarkistossa säilytettävä kartta on esillä Turun linnan maanmittauksen historiaa esittelevässä näyttelyssä, joka avattiin eilen. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 375 vuotta kartan valmistumisesta ja sata vuotta kaupungingeodeetin viran perustamisesta Turkuun.
Gangiukselle maan ainoana maanmittarina kuuluivat maanmittauksen johtotehtävät Suomessa, mutta hänen uransa jäi vain kymmenen vuoden pituiseksi. Epäsäännöllisen elämän, tehtävien laiminlyönnin ja huonon ammattitaidon vuoksi hänet passitettiin takaisin Ruotsiin.
Suuri määrä karttoja Ruotsissa
Yli kahtatuhatta Suomesta piirrettyä karttaa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa ja sotamuseossa. Kostetin mukaan niitä yritettiin siirtää Haminan rauhan solmimisen yhteydessä autonomiseen Suomeen Ruotsi–Suomen ja Venäjän välisen sodan jälkeen.
– Luettelo luovutettavista kartoista oli olemassa. Niitä yritettiin saada, mutta niitä ei luovutettu. Miksi, ei tiedetä, Kostet kertoo.
Engel oli myös maanmittari
Arkkitehti Carl Ludvig Engel, joka oli saanut myös maanmittarin koulutuksen, sai vuoden 1827 Turun palon jälkeen tehtäväkseen uuden asemakaavan laatimisen.
– Alustavia luonnoksia Engel esitteli jo muutaman viikon päästä tehtäväksiannosta, Kostet kertoo.
Engelin kaava rakennusjärjestyksineen hyväksyttiin jo helmikuussa 1828.
Kaupunkimittauksen tekninen välineistö alkoi kehittyä 1800-luvun lopulla. Tähtäystarkkuutta parantava ja mittavirhettä vähentävä kiikariviivoitin korvasi mittapöydän viivaimet. Vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla teodoliitit alkoivat yleistyä, mutta hitaasti. Noin 30 kilon painoinen laite oli hankala maastotöissä. Vasta 1930- ja 1940-luvuilla teodoliitit olivat mittausvirastojen yleisessä käytössä.
Näyttely antaa havainnollisen kuvan maanmittauksessa käytettyjen laitteiden kehityksestä. Erikoisuutena on Suomen ensimmäinen, mittauslaskentaan Turun kaupungille hankittu tietokone. Painoa laitteelle kertyy 400 kiloa ja muistikapasiteettiä puolen gigan verran.
lehti 