Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa yhteensä 329 500 työtöntä työnhakijaa ja 36 700 avointa työpaikkaa. Uusia työpaikkoja on vuoden aikana tullut lisää ja työttömyys on kaikilla mittareilla alentunut, mutta fakta on, että jokaista avointa työpaikkaa kohden on edelleen yhdeksän työtöntä.
Hallitus yrittää sovitella tätä yhtälöä entistä kovemmin ottein. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha lyhenee ensi vuonna 500 päivästä 400:aan jo aiemmilla päätöksillä. Nyt eduskunnassa on esitys, joka pakottaa työttömät karenssin uhalla kolmen kuukauden ammattisuojan jälkeen työhön työttömyyskorvausta huonommalla palkalla.
Eikä siinäkään kaikki. Suomessa on jo olemassa työkokeilu, mutta hallitus tuo sen rinnalle rekrytointikokeilun niille työttömille, joiden osaamisessa ja työmarkkinavalmiuksissa ei ole mitään ongelmaa. Kokeilu kestäisi enintään kuukauden eikä siitä makseta mitään. Ei edes yhdeksää euroa niin kuin kuntouttavassa työtoiminnassa. Kokeilu on sentään työttömälle vapaaehtoinen.
Muitakin työttömyysturvan kiristyksiä on tulossa. Hallituksen esityksestä löytyy sen oma arvio ehdotusten vaikutuksista: ”satoja tai enintään muutamia tuhansia henkilötyövuosia”, jos kaikki menee hyvin.
Hallitus on jääräpäisesti työttömien kyykyttämisen kannalla, koska se uskoo itsepintaisesti, että kyse on työn tarjonnan ongelmasta. Jossain olisi enemmän kuin 36 700 työpaikkaa, jos työttömät vain saataisiin niitä hakemaan.
Kansainväliset virtaukset tulevat Suomeen aina jälkijunassa ja niin on nytkin. Aktiivisen työvoimapolitiikan väheneminen liittyi keynesiläisyyden suosion hupenemiseen ja monetarismin ja tarjonnan taloustieteen nousuun 1990-luvun alussa, kirjoitti työpolitiikan dosentti Matti Sihto Kalevi Sorsa -säätiön artikkelissa viime viikolla.
Suomessa oppi näkyy siten, että valtaosa työvoimapolitiikan resursseista käytetään työttömyysturvaan toisin kuin muissa pohjoismaissa. OECD:n tuoreimpien vuotta 2014 koskevien tilastojen mukaan aktiivitoimien menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittivät Suomessa juuri ja juuri yhden prosentin tason. Perinteiset toimet kuten tukityöllistäminen ja ammatillinen työvoimakoulutus ovat vähentyneet viime vuosina merkittävästi. Sipilän hallitus on ajanut alas myös järjestöjen työllistämismahdollisuuksia.
OECD oli vuonna 1990 sitä mieltä, ettei työttömyyttä pitäisi yrittää painaa välittömästi alas, vaan keskittyä muihin asioihin. Sihto kuitenkin osoittaa OECD:n kääntäneen myöhemmin kelkkansa. Mitenkähän tämä saataisiin myös oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin tietoon?
Juttua korjattu 28.10.2016 kello 10.05. Toisin kuin pääkirjoituksessa väitettiin, työtön voi keskeyttää rekrytointikokeilun ilman seuraamuksia.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
uutiskirje 