Palanneille vierastaistelijoille kotoutusohjelma
Kriisialueilta palanneilla on Suojelupoliisin mukaan kohonnut riski terroritekoihin. Palanneita on yli 20, ja heitä seurataan.
Ruotsin tapaan Suomellakin on palanneille vierastaistelijoille erillinen ohjelma, jolla henkilö sopeutetaan takaisin yhteiskuntaan. Ohjelma on ollut voimassa kaksi vuotta. Mukana on kuntia, järjestöjä ja viranomaisia.
Palanneille annetaan mahdollisuus osallistua ohjelmaan, mutta palaajalla pitää olla halua osallistua siihen.
Sisäministeriöstä ei kerrota, kuinka moni Lähi-idän kriisialueilta tai Afganistanista palanneista on osallistunut ohjelmaan tai kuinka moni palaajista piilottelee. (UP/BS)
Uhka-arvio on sanallinen
Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo nosti viime vuoden marraskuussa valmiustasonsa toiseksi ylimmälle tasolle viisiportaisella asteikolla. Samoin tehtiin Tanskassa.
Suomessa ja Saksassa uhka-arviosta ja valmiustilasta kerrotaan vain sanallisesti.
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari pitää sanallista uhka-arviota parempana.
– Siinä pystytään paremmin kertomaan uhka-arvion muutoksesta. Jos arvio annetaan asteikolla, sitä on vaikea lähteä madaltamaan.
Suomessa uhka-arviota on kohotettu kaksi kertaa, vuonna 2014 ja 2015 marraskuun alussa. Syynä ovat olleet pienryhmien aiheuttamat terroriuhkat. (UP/BS)
Terrorismin uhka-arviota ei ole laskettu viime vuoden marraskuun alun jälkeen. Tuolloin juuri ennen Pariisin terrori-iskuja tasoa nostettiin todeten että ”yksittäisten terrorististen väkivallantekojen uhka on edelleen kohonnut”.
Suojelupoliisin Supon mukaan toimintaympäristö on muuttunut. Riskitekijöitä on useita. Suomesta on lähtenyt Lähi-idän kriisialueille 80 vierastaistelijaa, joista jotkut ovat nousseet Isisissä johtaviin asemiin. Suomessa toimii salajihadistinen alamaailma, jolla on korkean tason terroriyhteyksiä.
Supon päällikkö Antti Pelttari kertoi tiistaina, että aiemmin eri kansallisuuksien jihadistiryhmät toimivat yksinään, mutta nyt ne ovat verkostoituneet. Kaikkiaan 300 henkilöllä on kytköksiä terrorismiin.
Huolestuttavaa on, että Suomi on niiden kymmenen EU-maan joukossa, josta on lähtenyt määrällisesti eniten vierastaistelijoita kriisialueille.
– Kun lähteneiden määrä suhteutetaan muslimiväestön määrään, olemme maailman ykkösenä, Pelttari totesi.
Pelttari painotti, että uskonnolla ja ääriliikkeiden liikehdinnällä ei ole juuri tekemistä keskenään.
– Tämä on erittäin vakava rikollinen ilmiö.
Suomesta kriisialueille lähteneitä on kaikkiaan 16 kansallisuutta, osa kantasuomalaisia. Supon tietojen mukaan yksi Irakin kriisialueella itsemurhaiskun tehneistä oli Suomen kansalainen. Tarkempia tietoja Supo ei kerro.
Teleliikennetiedustelu Ruotsin tasolle?
Terroristien yhteyksien seuraamiseksi Supo haluaa muutoksia tiedosteluoikeuksiin.
– Saisimme paremmat keinot seurata epäiltyjä toimijoita myös ulkomaille, Pelttari sanoo.
Nyt epäiltyjen terroriyhteyksien seuraaminen pysähtyy Supon mukaan Suomen rajoille. Jos valtuudet olisivat laajemmat, henkilön toimintaa voisi tarkkailla esimerkiksi seuraamalla Syyrian ja Suomen välistä tietoliikennettä.
– Nyt haemme tuomioistuimesta oikeuden käyttää epäiltyyn henkilöön salaisia tiedonhankintakeinoja. Mutta jos tämä henkilö on ulkomailla tai epäilty toiminta on ulkomailla, meidän valtuudet loppuvat heti, Pelttari toteaa.
– Sama koskee Suomea koskevaa uhkaa. Viranomaisten kannalta tilanne on kestämätön.
Taistelijoiden matka olisi voitu keskeyttää
Tällä hetkellä Supolla ei ole tiedossa konkreettisia Suomeen kohdistuvia iskuhankkeita.
Pelttari huomauttaa, että mikäli tiedusteluoikeudet olisivat olleet Ruotsin tasolla, monen kriisialueelle lähteneen taistelijan matka olisi voitu keskeyttää.
– Kriisialueille lähteneet vierastaistelijat eivät ole syrjäytyneitä. Heistä yli puolet on asunut Suomessa koko ikänsä, ja he ovat jostain syystä radikalisoituneet Suomessa.
Osa lähtijöistä on ollut Supon seurannassa, mutta osa on radikalisoitunut nopeasti.
Pelttari ei ottanut kantaa, onko Suomessa paraikaa ns. radikaalisaarnaajia. Ainakin heitä on vieraillut muista EU-maista.
Palanneille vierastaistelijoille kotoutusohjelma
Kriisialueilta palanneilla on Suojelupoliisin mukaan kohonnut riski terroritekoihin. Palanneita on yli 20, ja heitä seurataan.
Ruotsin tapaan Suomellakin on palanneille vierastaistelijoille erillinen ohjelma, jolla henkilö sopeutetaan takaisin yhteiskuntaan. Ohjelma on ollut voimassa kaksi vuotta. Mukana on kuntia, järjestöjä ja viranomaisia.
Palanneille annetaan mahdollisuus osallistua ohjelmaan, mutta palaajalla pitää olla halua osallistua siihen.
Sisäministeriöstä ei kerrota, kuinka moni Lähi-idän kriisialueilta tai Afganistanista palanneista on osallistunut ohjelmaan tai kuinka moni palaajista piilottelee. (UP/BS)
Uhka-arvio on sanallinen
Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo nosti viime vuoden marraskuussa valmiustasonsa toiseksi ylimmälle tasolle viisiportaisella asteikolla. Samoin tehtiin Tanskassa.
Suomessa ja Saksassa uhka-arviosta ja valmiustilasta kerrotaan vain sanallisesti.
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari pitää sanallista uhka-arviota parempana.
– Siinä pystytään paremmin kertomaan uhka-arvion muutoksesta. Jos arvio annetaan asteikolla, sitä on vaikea lähteä madaltamaan.
Suomessa uhka-arviota on kohotettu kaksi kertaa, vuonna 2014 ja 2015 marraskuun alussa. Syynä ovat olleet pienryhmien aiheuttamat terroriuhkat. (UP/BS)
uutiskirje 
