Suomalaiset kokevat muiden EU-maiden kansalaisia lääkärin vastaanotolle pääsyn ongelmaksi. Lääkärin vastaanotolle pääsyn ongelmista esimerkiksi kustannusten, välimatkan tai jonojen vuoksi raportoi 3,3 prosenttia suomalaisista.
Koko EU:ssa näitä ongelmia kokee 3,6 prosenttia. Hammaslääkärin vastaanoton ongelmista raportoi 3,6 prosenttia suomalaisista, mutta 5,5 prosenttia kaikista EU-maissa asuvista.
Yli puoli miljoonaa työikäistä kuolee ennenaikaisesti
EU-maissa yli puoli miljoonaa työikäistä kuolee vuosittain ennenaikaisesti kroonisiin sairauksiin.
EU-maissa yli puoli miljoonaa työikäistä kuolee vuosittain ennenaikaisesti kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja syöpiin. Taloudelliset kustannukset ovat arviolta 115 miljardia.
Keskittyminen ehkäiseviin toimenpiteisiin sekä tehokkaampi terveydenhuolto säästäisivät Euroopassa merkittävästi niin ihmishenkiä kuin eurojakin joka vuosi, korostaa uusi OECD:n ja Euroopan komission Health at a Glance: Europe 2016 raportti===http://www.oecd.org/health/health-at-a-glance-europe-23056088.htm
EU:n jäsenmaat käyttävät keskimäärin vain 3 prosenttia terveysmenobudjeteistaan terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. EU-maiden bruttokansantuotteesta keskimäärin 1,7 prosenttia kuluu väestön työkyvyttömyys- ja sairauspäiväkuluihin.
Suomen terveysmenot lähellä EU-maiden keskitasoa
Suomessa terveysmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,6 prosenttia vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan. Tämä on hiukan EU-maiden keskiarvoa alempi, joka on 9,9 prosenttia.
Terveysmenot kasvoivat kuitenkin Suomessa enemmän vuosina 2009—2015 kuin EU-maissa, keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. EU-maissa terveysmenojen kasvu samana ajanjaksona oli 0,7 prosenttia vuodessa.
Vuonna 2019 alkavaksi kaavaillun sote-uudistuksen tavoitteena on taittaa terveysmenojen kasvu.