Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomeen voimakkaammin kuin moniin muihin Euroopan maihin, selviää Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) uudesta raportista Ilmastonmuutos, vaikutukset ja haavoittuvuus Euroopassa 2016.
Tulevaisuudessa pohjoisten alueiden lämpötilojen arvioidaan nousevan enemmän kuin maapallolla keskimäärin. Muutokseen on varauduttava useilla toimialoilla kuten maataloudessa, rakentamisessa ja terveydenhoidossa.
Ilmastonmuutos näkyy Euroopassa jo selvästi ja viime vuosina on rikottu useita ennätyksiä. Euroopan keskilämpötila oli ennätyskorkea vuonna 2014 ja maaliskuussa 2016 arktinen jääpeite oli ennätyksellisen suppea.
Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomeen voimakkaammin kuin moniin muihin Euroopan maihin, mutta toisaalta Suomi vaikuttaa vähemmän haavoittuvalta kuin monet Euroopan alueet.
Sadanta on lisääntynyt Pohjois-Euroopassa erityisesti talvella ja sään ääri-ilmiöt kuten rankkasateet ovat yleistyneet.
Kaiken kaikkiaan Euroopan lämpötilat olivat jaksolla 2006–2015 noin 1,5 astetta korkeampia kuin ennen teollista aikakautta.
Hellekausista terveysriskejä
Ilmastonmuutoksella on merkittäviä vaikutuksia luontoon, elinkeinoihin ja talouteen Euroopassa ja Suomessa.
Eteläisen Suomen lumi- ja jäätilanteen epävarmuus aiheuttaa vaikeuksia sekä luonnolle että virkistyskäytölle. Saimaannorpan pesintää on jo nyt jouduttu tukemaan kolaamalla lunta pesimistä varten, ja lumiolosuhteiden muutokset haittaavat monia muitakin kylmiin ja lumisiin olosuhteisiin sopeutuneita lajeja.
Voimistuvien hellekausien terveysriskit koskevat myös haavoittuvia ihmisryhmiä Suomessa.
– Sadannan ja jokivirtaamien kasvu yhdistettynä Itämeren veden lämpenemiseen lisäävät rehevöitymisriskiä. Itämeren leväkukinnat ja happikatoon liittyvät ongelmat saattavat edelleen yleistyä ilmastonmuutoksen seurauksena, jos ravinnekuormitusta ei onnistuta rajoittamaan merkittävästi, professori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Hildén on yksi EEA:n raportin yli 60 kirjoittajasta.
– Toisaalta Suomi vaikuttaa vähemmän haavoittuvalta kuin monet Euroopan alueet. Suomessa lämpötilan ja sadannan muutoksien arvioidaan pysyvän lähivuosikymmeninä rajoissa, joiden sisällä dramaattiset seuraukset ovat epätodennäköisiä, Hildén sanoo.
– Päästöjen vähentäminen on kuitenkin ainoa kestävä ratkaisu, jolla ilmastonmuutosta voidaan hillitä pitkällä aikavälillä.
Pohjoisen elinkeinot muutoksessa
Ilmastonmuutoksesta voi olla Suomelle myös hyötyä esimerkiksi lämmityskustannusten laskuna ja pitenevänä kasvukautena. Toisaalta ilmaston lämpeneminen voi tuoda uusia kasvituholaisia ja tuhojen riski kasvaa maa- ja metsätaloudessa.
Osa ilmastonmuutoksen seurauksista ilmenee vasta vuosikymmenien tai jopa vuosisatojen kuluessa. Esimerkiksi Grönlannin ja Antarktiksen mannerjäätiköiden sulaminen nostaa merenpinnan tasoa hitaasti. Maan kohoaminen hidastaa merkittävästi merenpinnan nousun vaikutusta Suomen rannikolla tämän vuosisadan aikana.
– Suomen kansallisessa sopeutumissuunnitelmassa on arvioitu ilmastonmuutoksen riskejä ja suunniteltu niiden hallintaa eri aloilla kuten maa- ja metsätaloudessa sekä rakennetussa ympäristössä. Esimerkiksi rakentamisen ohjeistusta ja järvien ja tekoaltaiden säännöstelyehtoja saatetaan joutua mukauttamaan, Hildén sanoo.
– Euroopan ympäristökeskuksen raportti on hyödyllinen, koska se osoittaa, ettei Suomi ole yksin ja eurooppalainen yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia oppia muiden maiden kokemuksista, Mikael Hildén sanoo.
Riskejä pienennettävä
Sopeutumista tarvitaan ilmastonmuutokseen liittyvien riskien pienentämiseksi ja mahdollisten hyötyjen hyväksi käyttämiseksi. Sopeutumistoimia ja -politiikkaa mukautetaan sitä mukaan, kun saadaan uutta tietoa ilmastonmuutoksen etenemisestä sekä erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta.
EEA:n raportti Ilmastonmuutos, vaikutukset ja haavoittuvuus Euroopassa 2016 esittelee noin 40 ilmastonmuutosta kuvaavaa indikaattoria, joissa tarkastellaan tähänastista kehitystä ja arvioita tulevasta.
Indikaattorit kuvaavat ilmaston muutosta esimerkiksi lämpötilan ja sadannan avulla sekä vaikutuksia muun muassa maatalouteen, luonnon monimuotoisuuteen ja terveyteen.
Lisäksi tarkastellaan kaupunkien, väestön ja ekosysteemien haavoittuvuutta. EEA:n julkaisu on sarjassaan neljäs. Se on päivitetty ja laajennettu versio vuoden 2012 raportista.
Lisätietoa ilmastonmuutoksesta Ilmasto-oppaassa
uutiskirje 