Ministeri Christoffer Taxellin johtama perustuslakia tarkistava komitea on kokoontunut tiiviisti kuukausikaupalla.
– Mitään ei ole lyöty lukkoon ja oletan, että pyrkimyksenä on löytää kompromissi ja yksimielinen esitys. En osaa sanoa, onnistutaanko siinä, komitean vasemmistoliittolainen jäsen Annika Lapintie sanoo.
Suurin asia työryhmässä on presidentin valtaoikeudet ja se, mikä on presidentin paikka ulkopolitiikan johtamisessa. Lapintie ei olisi sulkemassa presidenttiä päätöksenteon ulkopuolelle.
– Tässä yhteydessä puhutaan paljon parlamentarismista, mikä onkin oikein, koska parlamentarismi lähtee siitä, että viime kädessä kansalaiset päättävät asioista, sillä hallituksen tulee nauttia kansan valitseman eduskunnan luottamusta, Lapintie sanoo.
Hänestä viime vuosien kehitys on kuitenkin mennyt toiseen suuntaan, kun hallitukset istuvat vaalikauden ja noudattavat vaalien jälkeen tehtyä hallitusohjelmaa riippumatta siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Hallituspuolueiden kansanedustajat komennetaan riviin tukemaan hallituksen esityksiä.
– Silloin parlamentarismin idea kärsii. Käytännössä valta on pääministerillä ja hallituspuolueiden puheenjohtajilla. Jos tässä tilanteessa presidentiltä siirretään vielä valtaa pääministerille, se ei vahvista parlamentarismia vaan johtaa hallituksen diktatuuriin.
Auki komiteassa on myös esitys kansalaisten perusoikeuksista poikkeusoloissa. Nyt mietitään, voisiko poikkeustilan aiheuttaa sodan lisäksi jokin muu, kuten ympäristökatastrofi, terrorismi tai pandemia.
– On tärkeä pohtia, voidaanko kansalaisten perusoikeuksia, kuten liikkumista, rajoittaa. Kynnyksen pitääkin olla korkea ennen kuin rajoitukset mahdollistetaan.
Pohdittavana on myös se, mainitaanko Suomen EU-jäsenyys perustuslaissa.
Komitean piti saada työnsä päätökseen marraskuun loppuun mennessä, mutta nyt määräaika on siirretty joulukuun puoliväliin. Lakiuudistus on tarkoitus saada voimaan kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2012, sillä se vaatii kaksien valtiopäivien hyväksynnän.