KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Otso Kantokorpi: Ei enää ikinä!

Käthe Kollwitz, "Auttakaa Venäjää", 1921, litografia

Käthe Kollwitz, "Auttakaa Venäjää", 1921, litografia.

Otso Kantokorpi
29.10.2017 15.00
Fediverse-instanssi:

Historianopettajani opetti ilmaisun, jonka varmaan suurin osa suomalaisista tuntee: ”Historia toistaa itseään.”

Suoritin myöhemmin arvosanan poliittisesta historiasta. Rakastamani opettaja Seppo Hentilä opetti: ”Historia ei toista itseään”. Selitystä en muista, mutta varmaan se perustui johonkin historianfilosofiseen ajatukseen. Muistan myös miettineeni sitä, mitä Karl Marx tarkoitti: ”Historia toistaa itseään, ensin tragediana, sitten farssina.”

Historian toistuvuutta on mietitty antiikin Kreikasta saakka. Historiasta mahdollisesti saatavia oppeja on myös mietitty pitkään. Osa ajattelijoista hakee argumenttinsa lineaarisista sarjoista, joista löytyy toistuvuutta. Osa ajattelee syklisyyden olevan kaiken kattava perusperiaate, jolloin toistuvuus on kuin luonnonlaki. Kasvua ja kukoistusta seuraa lakastuminen ja kuolema. Sitten kaikki alkaa uudestaan.

ILMOITUS
ILMOITUS
En olisi osannut kuvitella, että natsit marssivat tunnuksineen vapaasti kaupunkiemme kaduilla – jopa poliisin suojeluksessa.

On kuitenkin selvää, että yhteiskunnallisia kehityskulkuja miettiessä on ainakin pakko tunnustaa tietyt kausaalisuhteet. Kyllä me esimerkiksi tiedämme, että vaikeneminen tai eufemismit antavat natseille vapaata tilaa.

Silloin kun istuin Hentilän luennoilla, uskoin maailman muuttuvan paremmaksi ja halusin olla mukana hyvän elämän rakentamisessa.

En olisi osannut kuvitella suomalaista yhteiskuntaa sellaisena kuin se minulle nyt näyttäytyy. En olisi osannut kuvitella, että natsit marssivat tunnuksineen vapaasti kaupunkiemme kaduilla – jopa poliisin suojeluksessa. En olisi osannut kuvitella, että eduskunta valitsee Yleisradion hallintoneuvostoon yltiönationalistisen ja natsihenkisen teollisuusvartijan – vastoin itse määrittelemiään valittaville asetettuja ehtoja. En olisi osannut kuvitella, että kulttuuriministeriksi nimitetään yltiönationalistinen ja rasistinen (ks. hänen credonsa Kanava 6/07) poliitikko, joka sivuharrastuksineen säveltelee ”neoklassista” kansallista musiikkia kuin Korean edesmennyt Kim Jong-il konsanaan.

Tällaisessa maassa joudun nyt kuitenkin elämään.

Onneksi on taide. Olen kuitenkin 40-vuotisen kulttuurityöläisen urani aikana oppinut ainakin sen, että yhtä tehtävää taiteelle on mahdotonta antaa. Taide voi olla eskapismin apuväline. Kun raadollinen maailma ahdistaa, voi taiteesta löytää pakopaikan.

Taide voi olla myös taistelun väline. Se voi kuitenkin taistella monin keinoin: korostaa kauneutta rumuuden kustannuksella tai vaikkapa tuoda rumuuden korostetusti esiin – vaikka varoittavana esimerkkinä.

Saksalainen ekspressionismi on tyylisuunta, joka eri muodoissaan eli kukoistustaan viime vuosisadan alkupuolilta aina 1920-luvulle saakka. Se ei kuvannut maailmaa kauniina vaan antoi myös raadollisten, ahdistavien, riitasointuisten ja dekadenttien puolien elämästä tulla näkyviin.

Natsi-Saksa laittoi ekspressionisteille stopin ja sitä esitettiin pilkaten degeneroituneena ”rappiotaiteena” (Entartete Kunst). Suuri rappiotaidenäyttely avattiin Münchenissä heinäkuussa 1937, ja se matkasi yhteentoista kaupunkiin Saksassa ja Itävallassa. Mukana ekspressionismin lisäksi oli muun muassa kubismia, dadaa, impressionismia ja surrealismia – kaikkea sitä, mitä me nykyään taidehistorian klassikoina janoamme.

Taiteenkerääjänä nykyään tunnettu sanoittaja ja ”kirjoittelija” – kuten hän itse itseään on nimittänyt – Vexi Salmi hurahti 1920-luvun saksalaiseen ekspressionismiin nähtyään Sara Hildénin taidemuseossa Die Brücke -ryhmän näyttelyn vuonna 1993.

Salmi on kiertänyt Saksaa lomareissuillaan 1990-luvulta saakka ja kerännyt mittavaan taidekirjastoonsa myös runsaasti ekspressionisteja käsittelevää kirjallisuutta.

Heinäkuussa 2001 addiktiivinen keräilijä antoi pirulle pikkusormen ja osti Otto Dixin (1891–1969) pienen linoleikkauksen. Nyt tämä Dix ja kuluneen kuudentoista vuoden tapahtumat ovat nähtävillä Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyssä Rappiotaidetta (18. 2. 2018 saakka): 59 teosta 25 taiteilijalta.

Vaikka Salmi onkin vähän hullu keräilijä, on hän realisti ja tietää, ettei menestyneenkään suomalaisen kirjoittajan ansiotuloilla hankita merkittävää kokoelmaa ekspressionistiklassikoiden öljymaalauksia. Hän onkin keskittynyt grafiikkaan ja piirustuksiin. Tämä on tavallaan siunaus, sillä yleensä kun Suomeen saadaan merkittävää ulkomaista taidetta esille, tarjolla on melko tuttua materiaalia – vähintäänkin reproduktioista.

Salmen kokoelmassa on toki tunnettuja klassikoita kuten Dix, Georg Grosz (1893–1959) ja vanhoille vasemmistolaisillekin tuttu Käthe Kollwitz (1867–1945), mutta varsin kiinnostavaksi sen tekee tilaisuus nähdä ilmiötä laajemminkin.

Vaikka saan tehdä työtäni taiteen kanssa kokopäivätoimisesti, on pakko tunnustaa, että joukossa on useita taiteilijoita, joista en ole koskaan kuullutkaan. Ja löytyi sieltä ihan uusi suosikkikin, Gerd Arntz (1900–1988), jonka pelkistävä, mutta samalla ekspressionistinen tyyli on hänen sodanvastaisessa sanomassaan iskevän nerokas.

Näitä natsien vainosta kärsimään joutuneiden taiteilijoiden töiden ääressä tajuaa myös sen, että historia ei ainakaan pelkästään toista itseään. Se myös kumuloituu ja tuottaa uusia tietoisuuden tasoja. Taidehistoria kykenee kertomaan meille taiteen voimasta.

Natsien järjestämien ivanäyttelyiden taiteilijat ovat meille jatkuva esimerkki taiteen mielekkyydestä, samalla kun rinnalla esitetyt ”tervehenkiset” natsiteokset saavat pölyttyä varastojen kätköissä.

Ja jos Marx oli oikeassa, kestämme tuon 1930-luvulla alkaneen tragedian muiston sen tuottaman taiteen avulla ja sitä pohtien kestämme paremmin tämän nykyisen ohimenevän farssinkin.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

IPES-Foodin tuoreen raportin mukaan maailman ruokajärjestelmän työntekijät joutuvat laajamittaisen hyväksikäytön kohteiksi.

Maailman ruokkijat työskentelevät köyhyydessä ja vaarallisissa oloissa

Amerikkalaistoimittajan leppoisat vankipäivät Putinin Venäjällä

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on joutunut sellaisen hyökkäyksen kohteeksi, jota kenenkään ei pitäisi kokea.

Viikon päätteeksi: Tynkkysen puheissa Nasima Razmyarista on kaikuja Lapuan liikkeen muilutuksista

Jhapalin kylässä Lounais-Bangladeshissa asuva 45-vuotias Nurunnahar pelkää vuoroveden nousua. Ennakkovaroitukset auttavat häntä varautumaan tulviin.

Bangladeshissa tulvavaroitus voi pelastaa kylän – Uusi järjestelmä yhdistää tekoälyä ja paikallisten kokemuksia

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

21.11.2026

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

21.11.2026

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

21.11.2026

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

21.11.2026

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset