Kiusaaminen on yleistä korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Jopa neljännes opiskelijoista on kokenut tulleensa kiusatuksi opiskeluaikanaan vähintään satunnaisesti.
Lähes kuusi prosenttia kokee dosentti Maili Pörhölän mukaan tulevansa melko tai hyvin paljon kiusatuksi. Ammattikorkeakouluissa kiusaaminen on jonkin verran yleisempää (6,8%) kuin korkeakouluissa (5,6%).
Tiedot ovat peräisin Pörhölän johtamasta tutkimusprojektista, joka Suomen Akatemian rahoittamana käynnistyi vuonna 2004.
– Kiusaaminen on pitempikestoisiin vuorovaikutussuhteisiin ja ryhmäytymiseen liittyvä ongelma. Satunnaisia tuttavia ei yleensä kiusata. Yliopistoissa opiskelu perustuu usein yksilölliseen opiskeluun ja niin kutsuttuihin massaluentoihin, jolloin opiskelijoita ei ohjata tietoisesti muodostamaan ryhmiä.
– Ammattikorkeakouluopinnot puolestaan rakentuvat vahvasti ryhmätyöskentelyn pohjalle, jolloin syntyy kiinteitä ryhmiä ja melko pysyviä opiskelijaryhmiä. Epäonnistunut ryhmäytyminen tai pienryhmien ulkopuolelle jääminen lisää kiusaamisen riskiä, Pörhölä selittää eroa.
Korkeakoulukiusaamista on tutkittu hyvin vähän. Se on ollut lähes vaiettu aihe.
Tutkimus on varsin kattava. Se perustuu noin 5 000:een korkeakouluopiskelijoiden valtakunnallisen terveystutkimuksen vastaukseen.
Pörhölän mukaan koulukiusaamisen kohteiksi joutuneilla on suurempi riski tulla kiusatuiksi myös opiskeluaikanaan.
– Jos kiusaamista esiintyy kouluissa ja työpaikoilla, niin miksei sitten korkeakouluissakin, Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella työskentelevä tutkija päättelee.
– Koulukiusaamisen tutkimus alkoi 1970-luvun alkupuolella. Runsaat kymmenen vuotta myöhemmin alkoi työpaikkakiusaamisen tutkiminen, Pörhölä kertoo.
Nälvimistä, pahan puhumista ja opiskelun häirintää
– Olettaisin, että korkeakouluissa kiusaaminen on ainakin haukkumista, nälvimistä, pahan puhumista selän takana ja jopa opiskelun häirintää, Pörhölä sanoo.
Tutkimuksessa ei ole vielä selvitetty, miten kiusaaminen yliopistomaailmassa ilmenee ja poikkeaako se kiusaamisesta työpaikoilla ja kouluissa.
Ratkaisematta tutkijan mukaan on, kenen tulee puuttua korkeakouluissa tapahtuvaan kiusaamiseen. Työpaikoilla siitä vastaa pitkälti työnantaja.
– Ehkä ajatellaan, että kiusaaminen on opiskelijoiden välinen asia, mutta mikä on korkeakoulun rooli, Pörhölä pohtii.
Lääkkeitä korkeakoulukiusaamisen kitkemiseksi ei ole tutkimuksen tässä vaiheessa vielä voitu suunnitella.
lehti 