Helsingin Sanomien lauantaina julkaisema uutinen Tikkakoskella sijaitsevasta Viestikoekeskuksesta ja Puolustusvoimien tiedustelutoiminnasta on saanut aikaiseksi poikkeuksellisen voimakkaita reaktioita viranomaisissa ja poliitikoissa. Puolustusministeri Jussi Niinistö tviittasi, että sananvapauden väärinkäytöstä on ”lyhyt matka epäisänmaallisuuteen”, ja monet korkeassa asemassa olevat työntekijät Puolustusvoimissa ilmoittivat irtisanovansa lehden tilauksensa.
Monen asiantuntijan toimesta on jo todettu, että uutisjutun sisällössä ei ollut mitään, jonka voisi olettaa heikentävän Suomen kansallista turvallisuutta. Reaktioiden voimakkuus on siksi ymmärrettävää sitä taustaa varten, että erittäin harvalla henkilöllä on pääsy korkeimman turvallisuusluokituksen materiaaleihin. Tämän tason vuotojen ei siis pitäisi olla mahdollisia.
Koska Suomen yhtenä tavoitteena on lisätä kansainvälistä yhteistyötä tiedustelutietojen vaihdossa, vuoto asettaa tiedustelutoiminnan luotettavuuden kyseenalaiseksi. Kansalaisten osalta huoli tietosuojan tasosta on yhtä relevantti. Tulevien tiedustelutoimivaltuuksien myötä viranomaisilla on laaja pääsy myös yksilöiden viestintään ja tietoihin, ja tämän datamassan tehokas suojaaminen joka suuntaan on äärimmäisen tärkeää myös kansalaisten oikeusturvan näkökulmasta. Vuoto on toisin sanoen hyvin kiusallinen viranomaisille.
Näistä syistä on erikoista, että iso osa keskustelusta ja monien päättäjien julkinen paheksunta kohdistuu nyt mediaan. Julkaisupäätöksestä ja jutusta voi olla monta mieltä, mutta lähtökohtaisesti ei ole poliitikkojen asia arvioida tiedotusvälineiden toimituksellisia ratkaisuja.
Meneillään oleva rikostutkinta on periaatteellisesti tärkeä lähdesuojan ja sananvapauden vahvuuden arvioimisen näkökulmasta. Päättäjillä on myös tässä tilanteessa samanaikainen vastuu useista tärkeistä yhteiskunnallisista periaatteista. Kansallisesta turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää, mutta niin on myös vapaan tiedonvälityksen, sananvapauden ja lähdesuojan asema.
Avoimuus, läpinäkyvyys ja valvonta ovat myös yhä tärkeämmässä roolissa, mikäli viranomaisten toimintavaltuuksia laajennetaan hallituksen haluamalla tavalla. Sotilastiedustelun osalta on kyse selkeän säädöspohjan luomisesta sille, miten Suomen viranomaiset saavat hankkia tiedustelutietoa etupäässä vieraiden valtioiden toimista.
Suojelupoliisi vastaa jatkossa siviilitiedustelusta, ja voi jatkossa hyödyntää tällä hetkellä vain rikostorjunnassa käytettäviä salaisia tiedonhankintakeinoja, kuten telekuuntelua ja teknistä tarkkailua tiedustelutarkoituksiin.
Tiedustelulainsäädäntö antaa viranomaisille merkittäviä uusia toimintavaltuuksia kansalaisten yksityisyydensuojan kustannuksella. Kaikkea verkkoliikennettä ei tulla valvomaan, mutta jatkossa on kyllä mahdollista, että viranomainen avaa ja lukee sähköpostiviestintääsi ilman, että sinä koskaan saat tietää siitä. Medialla on äärimmäisen tärkeä rooli siinä, että kaikille muodostuu selkeä käsitys tämän lainsäädännön seurauksista ja merkityksestä.
uutiskirje 
