KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Jälkikeynesiläiset ekonomistit saavat paljon asiallista ja asiatonta kritiikkiä – ”se halutaan kitkeä heti alkuun”

Jussi Ahokas (oik.) aloitti SOSTEn pääekonomistina lokakuussa 2014. Patrizio Lainà puolestaan siirtyi SAK:n ekonomistiksi viime vuoden helmikuussa.

Jussi Ahokas (oik.) aloitti SOSTEn pääekonomistina lokakuussa 2014. Patrizio Lainà puolestaan siirtyi SAK:n ekonomistiksi viime vuoden helmikuussa. Kuva: Jussi Joentausta

Jälkikeynesiläiset ekonomistit Patrizio Lainà ja Jussi Ahokas ovat tottuneet kovaan kritiikkiin.

Jussi Virkkunen
27.1.2018 8.29

Ekonomisti Patrizio Lainà työskentelee yhdessä Suomen tunnetuimmassa instituutiossa, SAK:ssa. Maan suurinta ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestöä ei tunneta radikaalisuudestaan, mutta Lainà on onnistunut suututtamaan melkoisen joukon valtavirtaisia taloustieteilijöitä. Syynä ei ole hänen työpaikkansa, vaan se, että hän edustaa taloustieteessä jälkikeynesiläistä koulukuntaa.

Jälkikeynesiläiset taloustutkijat ovat saaneet rapaa niskaan valtavirran taloustieteilijöiltä runsaasti. Yllättävintä on ollut, että kritiikki on ollut hyvin vihamielistä ja myös erittäin henkilöön käyvää. Välillä jälkikeynesiläisiä on syytetty homeopaateiksi eli pseudotieteilijöiksi.

– Jos sanoo, että tämä on huuhaata tai homeopatiaa, niin sitten pitäisi pistää pöytään argumentit ja osoittaa, että näin on. Mutta ongelma monilla valtavirtaisilla taloustieteilijöillä on, että niitä argumentteja ei ole, Lainà sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS
Ei ole viitsitty edes yrittää ymmärtää jälkikeynesiläisiä väitteitä.

Lainà pitää hyvin ongelmallisena sitä, että hänen kauttaan on yritetty leimata koko SAK. Twitterissä on esimerkiksi kyselty, lähteekö SAK organisaationa jälkikeynesiläiseen talousajatteluun, Lainà kuvaa.

– Käytännössähän siinä yritetään sanoa, että pistäkää tämä tyyppi ruotuun. Emme pärjää sille itse, niin pistäkää te. On mielenkiintoista, että nämä ovat usein oikeistolaiselta laidalta tulevia kommentteja.

Sinänsä on mielenkiintoista, että valtavirtaiset taloustieteilijät ovat hyökänneet niin voimakkaasti pienen koulukunnan edustajien kimppuun. Hyvin markkinatalousmyönteisellä ajattelulla kun on vahva ylivalta talouspoliittisessa ajattelussa.

– Valtavirtaisten taloustieteilijöiden asema saattaisi rapistua aika nopeasti, jos he eivät olisi jatkuvasti paimentamassa ja antaisivatkin kaikkien kukkien kukkia. Siellä saattaisi aika helposti joku kukka vallata alaa enemmänkin. Se halutaan kitkeä heti alkuun, Lainà pohtii.

Monta syytä

Miksi jälkikeynesiläisyys sitten on kirosana monelle valtavirran edustajalle? SOSTEn eli Suomen sosiaali ja terveyden pääekonomisti Jussi Ahokas sanoo, että sen taustalla piilee monia syitä.

– Siinä on varmaan sekä taloustieteen sisäisiä että talouspoliittisia syitä ja laajempia yhteiskunnallisia syitä. Niistä kaikista syntyy jotain raskauttavaa, joka saa aikaan hyökkäykset, hän sanoo.

Taloustieteessä jälkikeynesiläisyys esimerkiksi haastaa sen valtavirtaisen näkemyksen siitä, että markkinatalous hoitaa asiat pääsääntöisesti tehokkaasti, ja markkinoiden toimintaan ei valtion juuri pitäisi puuttua.

– Jälkikeynesiläisyydestä on helppo nostaa talouspoliittisia suosituksia, jotka ovat vapaan markkinatalousajattelun vastaisia. Tarvitaan julkista puutuntaa, että talous toimii tehokkaasti, Ahokas sanoo.

Ja näistä syistä ei ole ihme, että valtavirran edustajat suhtautuvat erittäin varauksellisesti jälkikeynesiläiseen ajatteluun.

– Juuri siksi, että se on niin lähellä politiikan tekemistä ja yhteiskuntapoliittisia suosituksia, jotka ovat monen taloustieteilijän liberaalin maailmankuvan vastaisia.

Keynesiläinen talousajattelu oli voimissaan toisen maailmansodan jälkeen aina 1970-luvun öljykriisiin asti. Sen jälkeen markkinauskoinen talousajattelu alkoi vallata alaa.

– Toisen maailmansodan jälkeen valtiousko oli ihan toisenlaista. Kun se alkoi murentua, se oli iso sokki keynesiläiselle politiikalle. Sen jälkeen keynesiläisyys alkoi menettää uskottavuuttaan.

– Siinä mielessä ei ole ihme, että jos nykyään esittää politiikkasuosituksia, jotka sanovat, että tarvitaan lisää valtiopuutuntaa, niin niille ei ole kauheasti kannatusta, Ahokas kuvaa.

Päivittäin keskustelua

Lainà sanoo käyvänsä päivittäin keskustelua valtavirran taloustutkijoiden kanssa. Monesta asiasta on hänen mukaansa helppo käydä asiallista keskustelua.

– Tarkastellaan esimerkiksi kotitalouksien velkaantumista ja katsotaan, mihin se voi johtaa.

– Mutta kun mennään teoreettiseen keskusteluun, sitten päädytään aika helposti erilaiseen johtopäätökseen, hän kuvaa.

Ja tällöin ongelmaksi nousee Lainàn mukaan se, että keskustelua ei lopulta käydä aidosti niin, että yritettäisiin ymmärtää toista.

– Siinä oikeastaan yritetään sanoa, että sinun pitää olla samaa mieltä kuin minä. Kun ei välttämättä ole, keskustelu kärjistyy henkilöä loukkaavaksi, hän sanoo.

Ahokkaan mukaan jälkikeynesiläisten argumentteja vastaan ei yleensä Suomessa käydä.

– Jos keskustelu joskus pääsee menemään pidemmälle, huomaa nopeasti, ettei ole viitsitty edes yrittää ymmärtää jälkikeynesiläisiä väitteitä ja miettiä, mihin ne perustuvat.

Valtavirran puheenvuoro

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta kuuluu Ahokkaan ja Lainàn määrittelemään taloustieteelliseen valtavirtaan. Maliranta hieman vieroksuu termiä valtavirta, koska hänen mukaansa suomalainen talouspoliittinen valtavirta koostuu hyvin monipuolisesta joukosta.

– Ei ole olemassa mitään yhtä teoriaa, jonka me kaikki jakaisimme. Siinä on joukko malleja ja sitten tietty perinne, joka on hirveästi viimeisen 50–60 vuoden aikana uudistunut. Kun argumentaatio ja analyysi ovat tarpeeksi vakuuttavia, hyvinkin vallankumoukselliset ajatukset menevät valtavirran puolelle, hän sanoo.

Ja tässä jälkikeynesiläisyys ei hänen mukaansa ole onnistunut.

– Yksi jälkikeynesiläisyyden pulma on, ettei se ole pystynyt vakuuttamaan valtavirtaa argumenteillaan niin paljon, että niitä olisi julkaistu valtavirran lehdissä.

Maliranta pitää suomalaisen taloustieteen keskustelun tasoa vähintäänkin kohtuullisena. Hän huomauttaa, että entistä useampi suomalainen taloustieteilijä tekee kansainvälisesti erittäin korkeatasoista taloustieteellistä tutkimusta

– Taloustieteilijöiden määrä ja laatu on noussut. Joukko on laajentunut, mikä on hyvän keskustelun ehto.

Viimeinen sana

Loppujen lopuksi talouspoliittisen keskustelun ytimessä ovat eri teoriat. Patrizio Lainà huomauttaa, että niin valtavirtaiset talousteoriat kuin jälkikeynesiläisyys perustuvat pitkälti uskomuksiin.

– Ei voi sanoa tasapainottuuko talous pitkällä aikavälillä vai ei, koska se on vain teoreettinen oletus, että näin käy. Jos on jälkikeynesiläinen, voi sanoa, että se ei tasapainotu. Lopulta kaikista olennaisimmat makrotaloustieteelliset näkemykset perustuvat uskomuksiin, eikä niitä pysty empiirisesti verifioimaan, hän sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään