KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Katalonia Euroopassa, Eurooppa Kataloniassa

Katalonian entinen aluejohtaja Carles Puigdemont poistumassa Berliinissä järjestämästään lehdistötilaisuudesta toissa lauantaina.

Katalonian entinen aluejohtaja Carles Puigdemont poistumassa Berliinissä järjestämästään lehdistötilaisuudesta toissa lauantaina. Kuva: Lehtikuva/John Macdougall

Peter Lodenius
22.4.2018 15.30

Pintaa syvemmältä

Kävin Barcelonassa syyskuussa 2013 KU:n entisen ulkomaantoimittajan Markku Vainion järjestämällä toimittajien opintomatkalla, jolloin muun muassa tavattiin aluehallinnon edustajia. Tämä oli puhtaasti ”fact finding mission”, jossa selvitettiin tärkeätä yhteiskunnallista prosessia. En kuitenkaan itse malttanut olla osallistumatta valtavaan itsenäisyysmarssiin kaupungin keskustan halki.

Nyt jälkeenpäin joutuu miettimään, oliko tällainen kannanotto ihan perusteltu. Ehkä täysi itsenäisyys ei ole paras ratkaisu? Katalaanit tarvitsevat kyllä laajempaa itsehallintoa ja ulkomaailman tukea Madridin töykeyttä vastaan, mutta täysi itsenäisyys ei ehkä sittenkään ole paras ratkaisu.

ILMOITUS
ILMOITUS
EU ei voi hyväksyä jäsenvaltioiden murenemista.

Tämän päivän Euroopassa uusien valtioiden luominen on nimittäin melko mahdotonta. Niitä voisi luoda, mutta niiden toiminta EU:n ulkopuolella olisi varsin vaivalloista. Joschka Fischer, entinen ulkoministeri ja Saksan laajakatseisimpia poliitikoita, on kuvannut näitä vaikeuksia: Katalonia on saavuttanut nykyisen vaurautensa suurelta osin Espanjan liityttyä EU:hun vuonna 1986. Katalonia ei Madridin vastustaessa voisi päästä EU:n jäseneksi, vaan jäisi syrjäiseksi ja köyhäksi omaehtoistoimijaksi. Irtautuminen voisi johtaa sotaan, kuten Jugoslavian tapauksessa.

Ennen kaikkea EU ei voi hyväksyä jäsenvaltioiden murenemista. EU on kansallisvaltioiden, ei maakuntien liitto. Jos Katalonia itsenäistyisi, saaden ehkä seuraajia, EU joutuisi syvään kriisiin.

Fischerin mukaan Pohjois-Irlanti osoittaa, kuinka integraatio EU:n sisällä voi madaltaa valtioiden välisiä rajoja ja niiden historiallisia vastakkaisuuksia. Euroopan hajottaminen pienempiin yksikköihin olisi nurinkurista tilanteessa, jossa Eurooppa päinvastoin tarvitsee enemmän painoa kilpailussa Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen kanssa.

Hän tarjoaa esimerkkinä Saksan, joka Espanjasta poiketen on liittovaltio. Siellä käydään jatkuvaa köydenvetoa rahojen jakautumisesta liittovaltion ja osavaltioiden, eli varakkaampien ja köyhempien maakuntien välillä. Aina päästään kuitenkin sopuun.

Epäsuorasti Fischer siis ehdottaa Espanjan muuttamista liittovaltioksi, mutta senkin maan pääministeri Mariano Rajoy epäilemättä torjuisi raivokkaasti, luultavasti antamalla vangita esityksen tekijät. Katalonian päämies Carles Puigdemont on toistaiseksi pystynyt välttämään vangitsemisen pysyttelemällä ulkomailla, kuten Helsingissä.

Nyt Puigdemontin osoite on Waterloo, Brysselin esikaupunki, tunnettu lähinnä Napoleonin kohtalokkaan tappion paikkana noin 200 vuotta sitten. Nyt saamme jännittää, tuleeko Waterloo olemaan Rajoyn vai Puigdemontin tappion paikka.

EU-parlamentin liberaalijohtaja Guy Verhofstadt suhtautuu samoin kielteisesti Katalonian lokakuiseen itsenäisyysjulistukseen – hänen mielestään ei ole kunnolla selvitetty, että väestön enemmistö olisi itsenäisyyden puolella. Hänen omassa taustaryhmässään, Belgian flaamien joukossa, eräät piirit myös vaativat itsenäisyyttä. Hänestä ratkaisun pitäisi kuitenkin molemmissa tapauksissa olla monikulttuurinen, monikielinen federaalinen valtio monikulttuurisen, monikielisen ja federaalisen Euroopan sisällä.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ilmoitti lokakuussa, ettei hän halua Katalonian itsenäistyvän, koska tämä voisi kannustaa muita alueita seuraamaan esimerkkiä, jolloin EU tulisi mahdottomaksi hallita.

– En haluaisi Eurooppaa, joka 15 vuoden päästä koostuisi noin 98 valtiosta. On jo kohtalaisen vaikeaa, kun on 28 jäsentä, ja kun niitä tulee olemaan 27, ei ole helpompaa. Mutta jos niitä olisi 98, tämä olisi jo mahdotonta. (Luku 98 viittaa EU:n tilastoinnissa käytettyjen maakuntien määrään, luku 27 taas brexitin jälkeistä tilannetta.)

Kirjoituksessaan Ydin-lehden maaliskuun numerossa Hannu Reime toteaa Katalonian ongelman johtuvan pitkälti siitä, ettei Espanjasta koskaan tullut liittovaltiota. Jos näin olisi tapahtunut, katalonialainen nationalismi olisi jäänyt marginaaliseksi äärimmäisyysliikkeeksi. Ratkaisuksi hän ehdottaa toimia, jotka ohittaisivat toisensa poissulkevia nationalismeja ja niihin kuuluvaa hysteriaa.

– Ehkä tulevaisuudessa Espanjan tasavalta ja Portugali voivat yhdistyä Iberian federaatioksi, jossa niemimaan kansallisuuksilla – kastilialaisilla ja muilla kastiliankielisillä, portugalilaisilla, katalaaneilla, galicialaisilla ja baskeilla – olisi samat tasa-arvoiset demokraattiset ja kansalliset oikeudet eikä mikään kansakunta pyrkisi hallitsemaan toisia.

– Jos mielikuvitusta haluaa jatkaa tästä eteenpäin, niin Iberian federaatio olisi luonteva osa Euroopan Yhdysvaltoja, demokraattista liittovaltiota, jossa asioista päätetään läheisyysperiaatteen mukaan, niin alhaalla kuin mahdollista ja niin ylhäällä kuin välttämätöntä.

Reime ei kuitenkaan oikein usko, että tällainen toteutuisi kapitalistisen tuotantotavan vallitessa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kulkukoirat kuuluvat Intian ja naapurimaiden katukuvaan.

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

Pakolaiset antoivat oman panoksensa Shirika-suunnitelmaan sidosryhmien tapaamisessa Nakurussa helmikuussa 2025.

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

Papua-Uudessa-Guineassa yritetään nostaa syntyneiden lasten rekisteröimistä mahdollisuudella hoitaa rekisteröinti älypuhelimella. Syntymätodistus suojaa lasta hyväksikäytöltä.

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

Verenpainetta mitataan Intian Mannin kaupungin terveysasemalla.

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

Uusimmat

Korkeat hakkuumäärät pienentävät järjestöjen ja tutkijoiden mukaan hiilinielua.

Suomalaiset ja ruotsalaiset luontojärjestöt kirjelmöivät komission puheenjohtajalle: Hiilinieluromahdus on seurausta poliittisista valinnoista

Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander (vas.), finanssineuvos Jenni Pääkkönen ja finanssineuvos Janne Huovari esittelivät VM:n talousennusteen maanantaina. VM ennusti vuonna 2023, että vuonna 2025 työttömyysaste olisi 6,6. Nyt se on yli 3 prosenttiyksikköä heikompi.

Suomen työttömyys ennätyskorkealla: ”Suorastaan käsittämätön suoritus, itse tuotettu tilanne”, ”Väkisinkin katseet kääntyvät Orpon hallitukseen”

Suomen yrittäjillä on tiukka ote hallituksesta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta perustelee epäilyään.

Leikkaako hallitus työntekijöiltä arkipyhät vai ei, SAK:n Eloranta tiukkaa

Oikeistohallitus on leikkauspolitiikallaan pitkittänyt Suomen taantumaa, leikannut tulevaisuudenuskoa ja lisännyt työttömyyttä, Hanna Sarkkinen summasi Petteri Orpon ja Riikka Purran saldon tähän mennessä.

Piti tulla 100000 uutta työllistä, tulikin 75000 työtöntä, Sarkkinen rusikoi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan mahalaskua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
02

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

 
03

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
04

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

 
05

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Veromuutokset vähentävät vain pienituloisimpien tuloja ensi vuonna, hyväosaisimmille yli 2000 euroa lisää

23.09.2025

Sumuttiko pääministeri, Koskela kysyy uusien työttömyyslukujen tultua julki

23.09.2025

Pienituloiset menettävät hallituksen leikkauksissa, ministeriön muistiot todistavat – arvio lapsiköyhyydestä kaksinkertaistui

23.09.2025

Työttömyysasteen trendi nousi jo 10 prosenttiin – viimeksi näissä luvuissa oltiin 1990-luvun laman jälkipuolella

23.09.2025

Asiantuntija hakkuista: ”Meillä on erittäin paljon tietoa kaikista vaikutuksista” – mursimme metsäkeskustelun myyttejä

23.09.2025

Hallitus jatkaa sosiaaliturvan leikkauksia ensi vuoden budjetissa – kymmeniä tuhansia suomalaisia köyhyyteen, vasemmistoliiton Minja Koskela sanoo

22.09.2025

He eivät koskaan halunneet keskustella kanssamme

22.09.2025

Mediatutkimus: Enää kuusi prosenttia suomalaisista lukee sanomalehden vain painettuna

22.09.2025

Onko Suomen vasemmisto yhtä kasvuaddiktoitunutta kuin oikeisto?

22.09.2025

Murhatutkinta sivuroolissa Hélène Gullbergin lumoavassa dekkarissa Suojatti

21.09.2025

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

21.09.2025

Ilveksen kynnet on hajanainen, koska edes Karin Smirnoff ei voi välttää kolmiosaisen dekkarisarjan keskimmäisen osan ongelmaa

20.09.2025

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

19.09.2025

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

19.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään