Budjetin pahimmat mokat

Tuttua juttua: työttömyys, kuntatalous, työttömyys, kuntatalous.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan vasemmistoliittolaiset jäsenet Mikko Kuoppa ja Minna Sirnö poimivat pahimmat pettymykset valtion ensi vuoden talousarviosta nyt, kun valiokuntakin on saanut siitä mietintönsä valmiiksi.

Valiokunta muutti hallituksen esitystä alle promillen arvosta. Ensi viikolla budjetti jatkaa eduskunnan täysistuntoon. Ensin keskustellaan viikko pääluokittain, sitten äänestetään.

Hallitus jatkuvasti myöhässä

Hallituksen tapa hoitaa työttömyyttä on suuri pettymys. Kuoppa toteaa, että paljon suurempi panos työpaikkojen luomiseksi olisi tarpeen.

– Nyt se hoidetaan pääosin veroelvytyksellä, mutta se, että hyvätuloisille annetaan rahaa, ei välttämättä luo töitä. On kuin summassa ammuttaisiin ja toivottaisiin, että osuu johonkin, Kuoppa sanoo.

– Lisäksi hallituksen toimet ovat puoli vuotta myöhässä. Suurtyöttömyys ehti jo syntyä.

Oppositio esitti lisätalousarviota jo keväällä, mutta hallitus jäi odottelemaan tilanteen kehitystä. Niin lisätalousarvio saatiin vasta elokuussa ja marraskuussa se alkoi vaikuttaa.

– Suurtyöttömyys oli kerinnyt jo syntyä. Suoraan työllistämiseen elvytystä on vähän.

Kuoppa antaa kuitenkin hallitukselle vähän tunnustustakin. Valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon saadaan rahaa niin, että se nostaa asuntotuotannon sekä tänä että ensi vuonna 12 000 asuntoon. Mutta asuntorakentamisessa on silti yhä elvyttämisen varaa.

– Asuntoja pitäisi tuottaa keskimäärin 30 000 vuodessa, jotta asuntokanta uudistuisi tarpeeksi. Nyt päästään korkeintaan 20 000 asuntoon, koska kovan rahan tuotanto on pysähdyksissä, Kuoppa toteaa.

Pätkätyösuhteet jäävät jatkamatta

Myös Sirnö puhuu suurtyöttömyydestä. Hän ennustaa, että ensi kesänä se todella räjähtää käsiin.

– Tämä budjetti ei ennaltaehkäise työttömyyden räjähtämistä. Siinä unohdetaan, että palvelut muodostavat 70 prosenttia meidän työpaikoista ja kaksi kolmannesta bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi 1–2 hengen palvelualan firmoilla ei veroratkaisujen vuoksi ole enää ensi vuonna varaa jatkaa, hän sanoo.

– Ja vaikka vakuutetaan, että kunnat eivät irtisano, tiedämme, että ne eivät ensi vuonna uusi määräaikaisia työsopimuksia, joilla on pyöritetty pysyviä töitä. Käytännössä henkilökunta vähenee ja nämä ihmiset ovat ensi vuonna työttömiä.

Kuntien menetykset kattamatta

Kuntien saamia valtionosuuksia Vasemmistoliitto olisi nostanut nelinkertaisesti sen, mitä hallitus.

– Hallitus tunnustaa, että nyt nettolisäys on 209 miljoonaa euroa. Kun kuntia on siinä 330, niin eihän se tee miljoonaakaan kuntaa kohti. Eli ei kata taantumasta johtuvia verotulojen menetyksiä, Kuoppa sanoo.

Hän muistuttaa valtion edellyttävän silti, että kunnat investoisivat nyt.

– Millä rahalla ne investoivat, kun niillä eivät rahat riitä edes palkanmaksuun? Kuoppa kysyy.

Kuopan mielestä budjetin kolmas iso moka on se, miten valtio kerää rahaa.

– Eli verotus. Verohelpotukset merkitsevät kokonaisuudessaan 1,1:tä miljardia euroa. Siitä olisi voitu aivan hyvin leikata 500–600 miljoonaa euroa pois vaarantamatta pieni- ja keskituloisten verohelpotuksia. Lisäksi valtio poisti kansaneläkevakuutusmaksun työnantajilta. Siinä hävisi noin 800 miljoonaa euroa kertalaakista valtion tuloja.

Järjestöt ja tutkimuslaitokset kurjistuvat

Sirnöä huolettaa erityisesti syrjäytymisenestotyön alasajo. Hän kummastelee sitä laimeutta, jolla hallituspuolueet haluavat nyt tukea tätä työtä.

– Surettaa, että syrjäytymisen ehkäisyä hoitavat loistavat kansalaisjärjestöt uhkaavat kuihtua rahan puutteeseen, vaikka toiminnalle olisi entistä enemmän tarvetta, Sirnö sanoo.

– Työ on ulkoistettu kolmannelle sektorille viime lamasta lähtien, mutta hallituspuolueita eivät kiinnosta toiminnat, joista Raha-automaattiyhdistys on ilmoittanut vetäytyvänsä, koska ne ovat pysyvää toimintaa, joka tulisi rahoittaa julkisella rahoituksella.

Myös tutkimuksen resursseissa ja valtion tutkimuslaitosten menetetyistä euroista hän on huolissaan.

– Niiden tutkimusten pohjalta pitäisi kuitenkin tehdä poliittisia päätöksiä. Hallitus on järjestelmällisesti leikannut valtion tutkimuslaitoksilta rahaa ja henkilöstöresursseja aikana, jolloin tarvitsisimme hyvin tutkittua ja perusteltua tietoa, jotta pystyisimme välttämään viime laman virheet.

Näitä laitoksia ovat esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos.

– Tulkitsen, että hallituspuolueet eivät arvosta tutkittua tietoa vaan haluavat toimia ideologiselta pohjalta. Laitosten tutkimuksissaan saamat tulokset eivät ehkä ilahduta niitä.