Onko talouspolitiikkamme ollut tämän vuosikymmenen ajan oikein mitoitettua? Konsensuskäsitys lienee, että oli. Joillain tahoilla ajatellaan varmaankin, että finanssipolitiikan olisi pitänyt olla vielä kireämpää.
Finanssikriisin jälkeen kokonaistuotanto laski jyrkästi, mutta jo vuonna 2010 tuotanto kääntyi nousuun. Lupaava nousu kääntyi kuitenkin jo vuonna 2012 taantumaksi, jonka jäljiltä kasvu kääntyi nousuun, aluksi vaatimattomasti, vasta vuonna 2015.
Finanssikriisin luonteesta ja syistä tultaneen keskustelemaan taloustieteen sisällä pitkän. Mutta vuonna 2012 alkanut synkkä kolmen vuoden ajanjakso on sekä euroalueen politiikkavirheiden että, näin uskon, mielikuvituksettoman oman talouspolitiikkamme ansiota.
Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta julkaisi vuonna 2015 Talous & Yhteiskunta -lehdessä artikkelin, jossa hän mielestäni uskottavasti laski, että elvyttäminen maksaisi itsensä takaisin.
Näitä Haaparannan laskelmia pohdin, kun liikun Helsingissä näinä päivinä. Harva se katu on erikoisliikennejärjestelyiden kohteena, koska katu on milloin mistäkin syystä kaivettu auki. Näitä erityisjärjestelyitä ei noina synkkinä vuosina tuntunut niin olevan.
Helsingin investointibudjetti kieliikin siitä, että kaupunki on harjoittanut kovin suosittua, mutta taloustieteilijälle niin perverssiä myötäsyklistä investointipolitiikkaa. Investoinnit (pois lukien liikelaitokset ja yhtiöt) laskivat tuntuvasti vuoden 2012 jälkeen ja kituuttivat samalla tasolla seuraavat kolme vuotta.
Finanssikriisin luonteesta ja syistä keskusteltaneen taloustieteen sisällä pitkään.
Vasta vuonna 2016 investoinnit nousivat vuoden 2012 tasolle ja tänä vuonna suunnitellaan tasoa, joka on noin 50 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2015 vallinnut.
Noina pysähtyneisyyden vuosina korot olivat käytännössä nollassa ja vapaita resursseja maassa runsaasti. Olisi ollut pahimmassa tapauksessa ilmaista, ja todennäköisesti seudun taloutta piristävää toteuttaa investointiohjelmaa etupainotteisesti hankkeita aikaistaen. Nyt toteutuva investointibuumi voi johtaa resurssipulaan ja markkinoiden ajoittaiseen ylikuumenemiseen. On vaikea ymmärtää, miksi niin monet harasivat tätä vastaan.
[digilehti pvm=20180601]