Vähintään 2,5 miljoonaa ihmistä muutti vuonna 2016 maasta toiseen salakuljettajien välityksellä. Välittäjät mainostavat palvelujaan sosiaalisessa mediassa, mutta somea hyödyntävät myös siirtolaispalvelujen käyttäjät, YK:n raportti kertoo.
Ihmissalakuljettajat ansaitsivat toiminnallaan vuoden aikana lähes kuusi miljardia euroa, arvioi raportin julkaissut huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava YK-virasto UNODC.
Kristiina Kangaspunnan ja Angela Men laatiman raportin mukaan ihmissalakuljetuksen menetelmät vaihtelevat alueesta ja reitistä riippuen. Liikennettä tapahtuu sekä meritse että maitse.
Ihmissalakuljettajat ansaitsivat toiminnallaan vuoden aikana lähes kuusi miljardia euroa.
Nopeimpiin reitteihin kuuluu siirtolaisten luotsaaminen Etelä-Aasiasta Kreikkaan 15–20 päivässä. Matkalaisille annetaan yhteystiedot reitin varrella sijaitseviin etappeihin, joista heidät ohjataan eteenpäin.
Laivojen pysäytys ei ratkaisu
UNODC korostaa, että valtioiden on oltava valmiita jakamaan tietoa keskenään, jos siirtolaistilanteen kriisiytyminen halutaan torjua.
Kun raportoijat kyselivät ratkaisumalleja alan järjestöiltä, YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM patisti kansainvälistä yhteisöä nykyistä nopeampaan toimintaan pakolaiskriisien estämiseksi.
– Yhden tai kahden laivan pysäyttäminen Välimerellä ei ole ratkaisu Euroopan haasteisiin, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Se yhdistää mahdollisuuden turvalliseen ja järjestäytyneeseen liikkumiseen, inhimilliset rajakäytännöt sekä salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunnan, IOM:n tiedottaja Oussama El Baroudi painottaa.
Hän muistuttaa, että etusijalla on aina ihmishenkien säästäminen.
Luottamus ratkaisee
Raportin mukaan salakuljettajien onnistumisen salaisuus on siirtolaisten luottamuksen voittaminen. He edustavat usein samaa kansallisuutta kuin asiakkaansa ja valitsevat kohteekseen herkkäuskoista nuorisoa pikkukylistä.
Salakuljettajat eivät kaihda petoksia ja valehtelua. He saattavat esiintyä Facebookissa kansalaisjärjestöjen edustajina, jotka tekevät yhteistyötä keksittyjen EU-elinten kanssa. Afganistanilaiset salakuljettajat ovat väittäneet olevansa turvapaikka-asioiden oikeusavustajia.
– Järjestäytyneillä rikollisryhmillä on valitettavan suuri kyky hyödyntää nykyteknologiaa. Somea käytetään kiristyksen ja pakottamisen välineenä, mikä on pahimmillaan johtanut ihmisten kauppaamiseen orjamarkkinoilla Libyassa, El Baroudi sanoo.
Tietoa ”kuluttajille”
Toisaalta some tarjoaa siirtolaisiksi aikoville ”kuluttajille” mahdollisuuden tutkia ”markkinoita” ja kuulla muiden kokemuksia salakuljettajien palveluista. Esimerkiksi syyrialaiset vaihtavat aktiivisesti tietoja niin Skypen, Whatsappin kuin Facebookinkin välityksellä.
Raportti kehottaa YK:ta, valtioita ja järjestöjä luomaan someen yhteisöjä, joissa jaetaan oikeaa tietoa maahanmuuttoasioista.
Pakolaisia auttavalla Mercy Corps -järjestöllä on tästä kokemusta.
– Autamme liikkeellä olevia pakolaisia turvaan hyödyntämällä teknologiaa ja somea. Signpost-ohjelmamme toimii Euroopassa ja Jordaniassa. Se antaa pakolaisille ajantasaista ja oikeaa tietoa heidän omalla kielellään siitä, miten heidän pitää toimia saadakseen palveluita siinä maassa, jossa he ovat, neuvonantaja Chelsea Purvis kertoo.