Jos tehty ylityö teetettäisiin tavallisen työajan puitteissa, Suomeen syntyisi laskennallisesti tuhansia uusia työpaikkoja, kertoo Tekijä-lehti laajassa ylityöaiheisessa jutussaan.
– Ylityötuntien määrä vastaa vähintään 6 000 henkilötyövuotta. Kun lukuun lisätään arvio tilastoimattomasta ylityöstä, henkilötyövuosia tulee reippaasti lisää, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila toteaa lehden haastattelussa.
Teollisuuden ylityötuntimäärät ovat Anttilan mukaan tätä nykyä ”kestämättömällä” pohjalla. Kasvaneet tilausmäärät ja noususuhdanne lisäävät työmäärää.
Osa tehdyistä ylitöistä jää tilastoimatta.
Anttila arvelee, että talouskurin retoriikka pelottelee yrittäjiä palkkaamasta työntekijöitä. Näin siitä huolimatta, että Suomen taloudella on mennyt vuodesta 2016 lähtien oikein mukavasti.
Yrittäjien puheissa omista työntekijöistä puhutaan ”kustannuseränä” tai ”riskinä”, mikä ihmetyttää Anttilaa. Hän muistuttaa, että Suomessa on kansainvälisten vertailujen mukaan erittäin joustavat työmarkkinat, esimerkiksi lomauttaminen on mahdollista tilausten notkahtaessa.
Piiloon ylitöitä palkatta
Anttila korostaa, että osa tehdyistä ylitöistä jää tilastoimatta. Hän mainitsee esimerkkinä lehdenjakajat, joiden tulee hoitaa työnsä tietyssä ajassa tietyllä alueella. Jos jakamiseen meneekin kahden kiintiöidyn tunnin sijasta neljä, ei palkkaa tule yhtään lisää. Samoin käy siivoojalle, jos hän ei selviä työstään mitoitetussa ajassa.
Anttila muistuttaa, että työaikapankeissakin on saldoraja, jonka päälle tehtyjä tunteja ei enää kerry.
Vuokratyöntekijöiden tuntimääristä ei tietoa
Teollisuudessa työskentelevien vuokratyöntekijöiden ylityötunneista ei Anttilan mukaan ole teollisuutta koskevissa tilastoissa tietoa, sillä vuokratyöntekijät tilastoidaan palvelutyönantajien mukaan palvelualoille. Miespuolisten vuokratyöntekijöiden yleisin työllistävä ala on kuitenkin metalliteollisuus.
Tilastoimattoman ylityön muodot ovat moninaiset. Esimerkiksi nollatuntisopimuslaista tai tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden työtunneista ei Anttilan mukaan ole tietoa, koska työaika joustaa kovasti.
Alkutuotannossa olevien työtunteja ei tilastoida
Erittäin iso ongelma ylityötuntien kokonaismäärän arvioinnissa syntyy Anttilan mukaan siitä, että EU:n päätöksellä alkutuotannossa olevien työntekijöiden tunteja ei tilastoida lainkaan virallisiin tilastoihin. Anttila arvioi, että EU:n suurissa maatalousmaissa on runsaasti paperittomia maataloustyöntekijöitä, joita ei maakohtaisissa tilastoissa näy. Heitä ei tilasoida virallisesti, koska eivät ole kyseisten maiden kansalaisia.
Näin on myös Suomessa, mitä Anttila harmittelee, sillä ”jos työtä ei valvota, tuppaa lipsumaan enimmäismääräyksistä”.
uutiskirje 
