Naisista koostuva mielenosoittajaryhmä marssii Liman kaduilla ja huutaa: ”Meidän äitejämme ette saaneet steriloitua.” Naiset ovat värjänneet hameensa ja säärensä keinoverellä. Naisjärjestöt muistuttavat pakkosteriloinneista, jotka tehtiin itsevaltaisen oikeistopresidentin Alberto Fujimorin hallintokaudella.
Eri arvioiden mukaan jopa 300 000 ihmistä steriloitiin vuosina 1996–2000, ja valtaosa heistä oli naisia. Nyt selvitetään, kuinka moni suostui operaatioon vapaasta tahdostaan. Perun parlamentti ja naisjärjestöt ovat keränneet tähän mennessä todistajanlausunnot yli 2 000 naiselta, jotka kertovat joutuneensa kirurgiseen sterilisaatioon vastoin suostumustaan.
Rikossyytteiden käsittely ei ole edennyt oikeusasteissa vuosikymmeniin, vaikka ihmisoikeusjärjestöt toivat asian julki jo 1990-luvulla. Syy on poliittisen tahdon puuttuminen. Alberto Fujimorin politiikkaa jatkavilla puolueilla on vahva jalansija maan politiikassa. Isä-Fujimorin tytär Keiko ja poika Kenji toimivat politiikassa näkyvästi.
Pakkosterilisaatio oli rakenteellista syrjintää.
Pakkosteriloinnit nousivat toden teolla julkiseen keskusteluun vuoden 2011 presidentinvaaleissa. Tuolloin vastakkain olivat vasemmistokoalition Ollanta Humala ja Keiko Fujimori. Ihmisoikeusjärjestöjen mediakampanjat osaltaan vaikuttivat siihen, että Fujimori hävisi vaalit.
– Isäni aikaisen lisääntymisterveysohjelman tarkoituksena oli voimaannuttaa naisia ja antaa heidän itse päättää, montako lasta he haluavat, Keiko kertoi medioille. Hänen mukaansa virheissä oli kyse ”yksittäisten lääkärien ylilyönneistä”.
Naiset huijattiin operaatioon
”Halusin lisää lapsia, mutta päätös tehtiin puolestani ja minulta lupaa kysymättä”, vastoin tahtoaan steriloitu Victoria Vigo kertoi BBC:n haastattelussa. Operaatio tehtiin synnytyssairaalassa hätäsektion yhteydessä eikä siitä kerrottu hänelle etukäteen. Vigo on tähän mennessä ainoa perulaisnainen, jolle valtio on virallisesti maksanut 2 500 dollarin vahingonkorvauksen.
Sterilointi on luotettava ehkäisymenetelmä, jota tavallisesti ehdotetaan naisille, joilla jo on lapsia. Potilaan täytyy antaa tietoon perustuva suostumus: ihmisen täytyy varmasti ymmärtää, mistä operaatiossa on kyse. Perussakin ”ehkäisykampanjan” piti perustua vapaaehtoisuuteen, mutta se muuttui systemaattiseksi vainoksi.
– Aloin tapahtuneen jälkeen ajaa oikeuksiani, mutta pian minulle valkeni, että kyse ei ollutkaan yksittäistapauksesta, vaan valtiollisesta politiikasta, asiaansa vuosikymmeniä ajanut Vigo kertasi tuntemuksiaan BBC:lle.
Suurin osa pakkosteriloiduista ihmisistä oli köyhiä, vuoristossa ja maaseudulla asuvia naisia, jotka kuuluvat maan alkuperäisväestöön. Järjestöjen ja Perun kongressin keräämien todistajalausuntojen mukaan naisia huijattiin tulemaan terveysasemille. Perheille uskoteltiin, että naisten on tultava rutiinitarkastukseen. Heitä myös uhkailtiin sakoilla tai lahjottiin lupaamalla ruokaa tai lääkkeitä.
Maaseudulla asuvien ihmisten koulutustaso oli matala eivätkä alkuperäiskielten puhujat välttämättä ymmärtäneet espanjaa kunnolla. Potilaat saatettiin painostaa allekirjoittamaan tahdonilmaisuasiakirja ilman, että he ymmärsivät sen sisältöä.
Kirurgiset operaatiot suoritettiin usein puutteellisesti. Kongressin raportin mukaan 18 naista kuoli jälkikomplikaatioihin, moni vammautui loppuiäkseen.
Ihmisoikeusloukkaukset ja talouskuri
Alberto Fujimori on Perussa kiistelty hahmo, jolla on sekä kannattajansa että vastustajansa. Fujimori istui viime vuoden joulukuuhun saakka 25 vuoden vankeustuomiotaan, jonka hän sai osallisuudestaan joukkomurhiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.
Perun silloinen presidentti Pedro Pablo Kuczynski armahti 80-vuotiaan Fujimorin osana poliittisia lehmänkauppoja. Korkein oikeus kuitenkin perui armahduksen ja Fujimori on parhaillaan pidätettynä. Tytär Keiko Fujimori puolestaan on tutkintavankeudessa odottamassa korruptio-oikeudenkäyntiä.
Japanilaistaustaisten Fujimorien poliittinen dynastia sai alkunsa vuonna 1990.
Alberto Fujimori valittiin demokraattisissa vaaleissa presidentiksi, kun Peru oli kaaoksessa. Maata runtelivat hyperinflaatio ja Loistavan polun aloittama aseellinen konflikti. Heti kautensa alussa Fujimori toteutti vallankaappauksen ja hallitsi maata itsevaltaisesti seuraavat kymmenen vuotta. Hänen siunauksellaan Perussa toimi kuolemanpartioita, jotka kiduttivat ja teloittivat ihmisiä, kun hallitus taisteli Loistavaa polkua vastaan.
Parhaiten Fujimori tunnetaan uusliberaalista talouskuriohjelmastaan, joka sai lempinimen ”Fujishock”. Suuri osa valtion omaisuudesta yksityistettiin pilkkahinnalla ja tärkeät talouden sektorit vapautettiin ulkomaisille investoinneille.
Maailmanpankin ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n linjauksia noudattanut ohjelma lopetti hyperinflaation, mutta iski kipeästi köyhempiin yhteiskuntaluokkiin. Väestönkasvun hillitseminen oli kiinteä osa tätä politiikkaa.
Fujimori hallitsi Perua itsevaltaisesti.
Rasistinen väestöpolitiikka
Perun pakkosterilointeja tutkineen Jelke Boestenin mukaan maailman köyhimpiä vastaan suunnatut väestönrajoitusohjelmat eivät ole pelkästään Perun ilmiö. Kansainväliset organisaatiot ovat perustelleet köyhän etelän väestönkasvun rajoittamista milloin ympäristösyillä, milloin talouden näkökulmasta.
Myös Fujimorin perhesuunnitteluohjelmaa rahoitettiin ulkomaisella rahalla: pääosa rahoituksesta tuli Yhdysvaltojen kehitysyhteistyöjärjestö Usaidilta ja YK:n väestörahasto UNFPA:lta. Tähän mennessä on epäselvää, milloin ulkomaiset rahoittajat saivat tietää, mitä niiden rahoilla tehtiin.
Peru osallistui vuonna 1994 Kairossa pidettyyn YK:n väestökonferenssiin, jossa esitettiin, että syntyvyyden rajoittaminen parantaa talouskasvua ja vähentää köyhyyttä. Myös naisjärjestöt tukivat näkemystä tuolloin. Teesin täytäntöönpano muistutti kuitenkin modernia eugeniikkaa.
Terveysministeriö määräsi kansalliset sterilisaatiokiintiöt, joita piti noudattaa. Ihmisoikeusjärjestöt arvioivat, että Perun pakkosteriloinneissa oli kyse alkuperäiskansoihin ja naisiin kohdistuvasta rakenteellisesta syrjinnästä yhteiskunnassa.
Sterilisaatio-ohjelmaa ei keskitetty Perun runsasväkiselle rannikkoseudulle, jolla asui valkoisia ja mestitsejä, vaan harvaan asuttuun viidakkoon ja vuoristoseuduille, joilla asuu alkuperäiskansoja.
Nyt Perussa pohditaan, voidaanko valtion sterilisaatio-ohjelmaa kutsua kansanmurhaksi. Ainakin se on rikos ihmisyyttä vastaan, koska kyse oli valtiollisesta politiikasta, järjestöt lausuvat.
Myös sterilisointeja suorittaneet lääkärit ja sairaanhoitajat olivat pattitilanteessa, sillä heitä painostettiin kiintiöiden noudattamiseen potkujen uhalla. Perun ihmisoikeusasiamiehen raportin mukaan heille myös maksettiin provisiota suoritetuista toimenpiteistä.
Oikeuslaitos terästäytyy
– Alas machismo, pian se kaatuu, kohta se kaatuu, kuuluu hameisiin pukeutuneiden Demus-kansalaisjärjestön naisten iskulause, kun he toteuttavat mediaperformanssiaan Liman naisten marssilla. He huutavat omien sanojensa mukaan niin kovaa, että viesti kuuluu oikeuspalatsille saakka.
Korruption vaivaama oikeuslaitos on jättänyt asian tähän saakka käsittelemättä. Sterilisoitujen naisten oikeusprosessit ovat kestäneet vuosikymmeniä tai ne on kaikessa hiljaisuudessa arkistoitu. Naisiin kohdistuva väkivalta on yhteiskunnallinen ongelma, ja rankaisemattomuus on ollut maan tapa.
#Metoo-liike ja Latinalaisen Amerikan omat feministiset kampanjat ovat kuitenkin pitäneet yllä julkista keskustelua. Myös Amerikan valtioiden ihmisoikeustuomioistuin on nuhdellut Perua haluttomuudesta asian selvittämisessä. Nyt oikeuslaitos on osoittanut ryhdistäytymisen merkkejä, Demus-kansalaisjärjestön toiminnanjohtaja Maria Ysabel Cedano García kertoo.
– Steriloituja naisia pilkattiin eikä heidän vaatimuksiaan kuultu vuosikymmeniin. Nyt asia on muuttumassa. Vaadimme heille korvauksia ja kuntoutusta. Onnistuimme myötävaikuttamaan siihen, että maahan perustettiin rekisteri, johon kaikki pakkosterilointien uhreiksi joutuneet listattiin. Se oli ensimmäinen askel, Cedano sanoo.
Rekisteröidyille henkilöille annetaan ilmaista oikeusapua sekä ilmaisia terveydenhoitopalveluita.
Tärkeintä on kuitenkin, että rankaisemattomuuden kulttuuri muuttuu.
– Köyhyyden vähentämisen verukkeella näiden naisten ruumiiseen kajottiin. Se on rikos ihmisyyttä vastaan, eikä se saa jäädä rankaisematta.
lehti 