SAK:n ex-puheenjohtaja Pertti Viinanen näkee Tammikuun kihlauksen taustalla useita tekijöitä. Ne purkautuivat julistuksessa, mutta kyse ei ollut yksinomaan talvisodan synnyttämästä tarpeesta kansalliseen yhtenäisyyteen.
– Vähitellen 30-luvun aikana työnantajapuolelle alkoi kirkastua käsitys, että jotain pitäisi tehdä yhdessä. Mielipiteet muokkautuivat pidemmän ajan kuluessa.
Viinanen muistuttaa järjestöjen olleen vanhoja jo 40-luvulle tultaessa. Ne olivat olemassa olevia tosiasioita.
Viinanen vertaa järjestöjen suhteita ihmisen elämään. Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluvat epäkypsyys ja rähinöinti. Aikuistumiseen kuuluvat kasvu ja yhteistoiminta.
– Ehkä Tammikuun kihlauksessa oli kysymys järjestöjen kasvusta ja aikuistumisesta.
Ammattiyhdistysliikkeellä oli Viinasen mielestä selvät nuotit siitä, mitä haluttiin tapahtuvan. Haluttiin järjestäytymisen tunnustamista ja neuvottelusuhteiden vakiintumista.
Kun sodat oli sodittu, ei paluuta talvisotaa edeltävään tilanteeseen ollut. Vuonna 1944 STK ja SAK solmivat yleissopimuksen ja vuonna 1947 työehtosopimukset olivat vakiintuneet käytännössä koko STK:n kenttään.
Viinanen näkee sopimusyhteiskunnan kehittämisen jatkumoksi, jonka alkupää oli Tammikuun kihlauksessa.
Nykyisillä työmarkkinoilla Viinanen havaitsee monia kielteisiä piirteitä. Hänen mielestään nytkin, globalisaation puristuksessa, pitäisi valita selkeä suunta, jota kohti kulkea.
– Toivottavasti nykyiset toimijat varjelevat menneiden polvien työtä, jolla rakennettiin yhteistyöllä sopimusyhteiskuntaa, Viinanen vetoaa.