Maanantaina koolla ollut STTK:n hallitus on tyytyväinen siihen, että päättyvän hallituskauden aikana työllisyysaste on kehittynyt myönteisesti. Tällä tiellä on myös jatkettava.
– Työllisyyden parantamiseksi ei kuitenkaan tarvita tehottomia temppuja vaan kestävää ja oikeudenmukaista politiikkaa, puheenjohtaja Antti Palola sanoo.
STTK:n hallitus toivoo seuraavalta hallitukselta parempaa ymmärrystä työmarkkinatoiminnasta sekä kolmikantaisen valmistelun ja sopimusyhteiskunnan merkityksestä.
Palola pitää työelämän epävarmuuksien vähentämistä ja myönteisen työelämäkuvan luomista erityisesti nuorille tärkeänä työllisyyden, työssä jaksamisen, työurien pidentymisen ja työelämän tasa-arvon kannalta.
– Työmarkkinaosapuolten ja hallituksen välillä tarvitaan avointa ja edistyksellistä vuoropuhelua siitä riippumatta, mitkä puolueet hallituksen muodostavat.
Työllisyysasteen nostaminen edellyttää sekä rakenteellisia uudistuksia että paljon yksittäisiä toimenpiteitä.
STTK:n mukaan työllisyyden, talouskasvun ja tuottavuuden tueksi tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa sekä sosiaaliturva-, perhevapaajärjestelmien ja yhteistoimintalain uudistukset. Suuret, mutta välttämättömät uudistukset edellyttävät hyvää ja luottamuksellista yhteistyötä hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välillä.
Kolmikannalla laaja tuki
STTK:n kansanedustajaehdokkaille tekemän kyselyn perusteella peräti 84 prosenttia vastaajista suhtautuu myönteisesti kolmikantaiseen lainsäädäntövalmisteluun.
– Suomen menestys pohjautuu sopimusyhteiskuntaan, Palola sanoo.
– Kolmikantavalmistelulle on seuraavalla hallituskaudella annettava nykyistä suurempi painoarvo. Kolmikanta ei ole itseisarvo, vaan väline pitkäjänteisiin kestäviin ratkaisuihin, sopimusyhteiskunnan vahvistamiseen ja tasapainoisten uudistusten rakentamiseen. On viisasta hyödyntää työmarkkinajärjestöjen asiantuntemusta nykyistä paremmin ja myös varata lainsäädäntötyölle riittävä aika ja riittävät resurssit. Hyvä yhteistyö ja kolmikantavalmistelu edistävät myös työrauhaa.
Yleissitovuuden turvaaminen on STTK:n mielestä keskeinen osa suomalaista sopimusjärjestelmää. Moderni työelämä tarvitsee myös paikallisen sopimisen lisäämistä.
– Parhaiten paikallinen sopiminen onnistuu työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Ne luovat pohjan tasapainoisille neuvottelusuhteille työpaikoilla.