Suomen toteutunut asevienti oli vuonna 2018 arvoltaan 205,1 miljoonaa euroa, kerrotaan SaferGloben tänään julkaisemassa asevalvontaraportissa. Aseviennistä 128,3 miljoonaa euroa tuli sotatuotteista, joita viedään lähinnä sotilas- ja viranomaiskäyttöön. Siviiliaseita suomalaisyritykset veivät ulkomaille 76,8 miljoonalla eurolla. Siviiliaseet viedään lähinnä metsästys- ja ampumaurheilukäyttöön.
Vuonna 2018 aseviennin kokonaisarvo oli samaa luokkaa, kuin vuosina 2016 ja 2017. Vuoden 2018 viennin arvo oli kuitenkin selvästi vuosien 2002–2017 keskiarvon yläpuolella.
Viime vuoden suurimmat vientimaat olivat Puola, Yhdysvallat, Ruotsi, Turkki, Oman, Ranska ja Arabiemiirikunnat. Vientialueittain tarkasteltuna vuosi 2018 oli edeltävän vuoden kaltainen. Eniten asevientiä oli Euroopan unioniin ja toiseksi eniten Lähi-itään.
Vuodesta 2002 alkavasta tilastosta selviää Lähi-idän merkityksen nousu Suomen asevientikohteena. Vuoteen 2013 Suomen euromääräisesti suurimmat vientialueet olivat Euroopan unioni ja Pohjois-Amerikka. Vuosina 2014 ja 2015–2018 Lähi-itä on noussut vuosittain Suomen suurimmaksi tai toiseksi suurimmaksi vientialueeksi.
Merkittävimpiä vientimaita Lähi-idässä ovat olleet Saudi-Arabia, Arabiemiirikunnat ja Turkki.
Suomen hallitus päätti marraskuussa 2018, että Suomi ei enää myönnä uusia asevientilupia Jemenissä sotiviin Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Lokakuussa 2019 hallitus päätti keskeyttää asevientilupien myöntämisen Turkkiin.
– Päätökset lopettaa uusien asevientilupien myöntämiset Saudi-Arabiaan, Arabiemiirikuntiin ja Turkkiin eivät näy vielä vuoden 2018 luvuissa. Ennen päätöksiä myönnettyjä vientilupia ei ole peruttu ja monet luvista ovat voimassa vuosia. Päätökset pidättäytyä vientilupien myöntämisestä näihin maihin näkyvät todennäköisesti tulevissa tilastoissa vähentyneenä Lähi-idän vientinä, toteaa Kari Paasonen SaferGlobe ajatushautomosta.
Panssariajoneuvojen osuus vähentynyt
Tuoteluokittain tarkasteltuna Suomen viennissä tapahtui joitain muutoksia. Keskimäärin yli kolmannes ja jonain vuosina yli puolet Suomen aseviennin euroista on aiemmin tullut sotilasajoneuvoista, käytännössä panssariajoneuvoista. Vuosina 2017 ja 2018 sotilasajoneuvojen osuus oli kuitenkin vain 15–17 prosenttia.
Sotilas- ja muuhun viranomaiskäyttöön viedyt veneet muodostivat puolestaan vuonna 2018 viennistä ennätyksellisen suuren osuuden, noin 12 prosenttia. Myös ilma-alusten, tulenjohtolaitteiden sekä panssarointi- ja suojavarustuksen tuoteluokissa on ollut viime vuosina aiempaa enemmän vientiä.
Euromääräisesti eniten Suomesta vietiin kuitenkin vuonna 2018 pienaseita ja erityisesti kivääreitä, jotka menivät lähinnä metsästys- ja ampumaurheilukäyttöön, mutta myös viranomaisille.
SaferGloben julkaisemat tilastot perustuvat puolustusministeriöltä, ulkoministeriöltä ja tullilta saatuihin tietoihin. Tietojen julkaisu ajoittuu käynnissä olevalle YK:n aseistariisuntaviikolle.