Unkarin parlamentti hyväksyi maanantaina äänin 137–53 poikkeuslain, jonka perusteella hallitus voi antamillaan asetuksilla mitätöidä voimassa olevaa lainsäädäntöä ja luoda uutta.
Pääministeri Viktor Orbán vei esityksen läpi parlamentin määräenemmistöllä, jonka muodostavat hallituspuolueet Fidesz ja kristillisdemokraattinen kansanpuolue. Vastaan äänestivät sosialistinen puolue, liberaalit ja äärioikeiston Jobbik.
Valtuudet ovat laaja-alaisia, ja hallitus perustelee niitä kansalaisten ja talouselämän suojaamisella korona-epidemian oloissa. Hallitus voi kuitenkin ulottaa toimivaltaansa myös sellaisille yhteiskuntaelämän alueille, joilla ei ole tekemistä koronakriisin kanssa.
Poikkeusvaltuudet ovat voimassa pysyvästi, kunnes hallitus katsoo epidemian olevan ohi, siis täysin määräämättömän ajan.
Poikkeusvaltuudet ovat voimassa pysyvästi, kunnes hallitus katsoo epidemian olevan ohi, siis täysin määräämättömän ajan. Oppositio olisi ollut valmis myöntämään valtuudet 30 päiväksi, jonka jälkeen ne olisi pitänyt hyväksyttää uudelleen parlamentissa.
Parlamentti päätti poikkeuslait hyväksyessään myös omasta kohtalostaan, sillä hallitus voi niiden nojalla keskeyttää parlamentin toiminnan.
Korona valtapyrkimysten savuverhona
Hallitus päätti poikkeustilasta 11. maaliskuuta. Perustuslain mukaan poikkeusvallan käyttäminen on 15 vuorokauden väliajoin tuotava parlamentin hyväksyttäväksi. Tehty päätös piti siis tuoda parlamenttiin ennen maaliskuun 26. päivää.
Poikkeustilan julistamisella ei kuitenkaan ole tarkoituksena vain koronaepidemian hillitseminen. Orbánin tavoitteena on myös laajentaa kriisin varjolla omia valtuuksiaan ja heikentää poliittista oppositiota.
Siksi hallitus toi viime viikolla poikkeusvaltuudet ja niihin perustuvan lain parlamenttiin tarkoituksellisesti niin myöhään, että ne oli hyväksyttävä kiireellisinä kolmen neljäsosan enemmistöllä. Orbán laski, että opposition on mahdotonta hyväksyä lakeja, vaan se kaataa ne määrävähemmistöllään. Näin hän pääsee syyttämään sitä petturiksi, joka vaarantaa kansalaisten terveyden ja maan turvallisuuden.
Vankeutta totuuden kertomisesta
Poikkeuslaeilla säädetään kovia rangaistuksia, jopa viisi vuotta vankeutta, virheellisen tai vääristellyn tiedon levittämisestä.
Mutta vankilaa voi tulla myös tosiasioiden kertomisesta tavalla, joka aiheuttaa ”hämmennystä” väestön keskuudessa.
Rangaistavaa on myös hallituksen antamien määräysten rikkominen tai hallituksen määräämien toimien estäminen.
Säädökset on muotoiltu siten, että ne luovat edellytykset mielivallalle. Riippumattomissa tiedotusvälineissä, niissä harvoissa, joita vielä on jäljellä, pelätäänkin painostuksen ja sensuurin yhä voimistuvan.
Unkarin tiedotusvälineet ovat miltei läpikotaisin hallituksen tai Orbánin lähipiirin hallussa. Viimeisen valtakunnallisen sanomalehden, vasemmistolaisen Népszabadságin, toimintaedellytykset vietiin taloudellisella boikotilla pari vuotta sitten. Alueelliset lehdet taas koottiin vuonna 2017 Orbánin lähipiiriin kuuluvan liikemiehen yhtiöön.
Kansalaisjärjestöjen ja monien kulttuurilaitosten ajaminen ahtaalle kuvaa unkarilaisen yhteiskunnan tämänhetkistä tilaa.
Ei demokratian perintöä
Nykyinen Unkari on ollut itsenäinen vuodesta 1919 Itävalta-Unkarin monarkian hajottua ja Habsburgien vallan romahdettua ensimmäisen maailmansodan seurauksena.
Trianonin rauhansopimuksessa Unkari menetti kaksi kolmasosaa siitä alueesta, joka oli kuulunut siihen Itävalta-Unkarin aikana. Rajojen ulkopuolelle jäi kolme miljoonaa unkarilaista, eniten Romaniaan ja Slovakiaan.
Vuosina 1920–1944 Unkarissa vallitsi Miklós Horthyn itsevaltainen hallinto. Unkari liittyi 1941 sotaan Saksan rinnalle. Sodan jälkeen Unkari päätyi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Sille asetettiin Mátyás Rákosin johtama stalinistinen hallinto.
Tyytymättömyys hallintoon johti 1956 kansannousuun, jonka aikana pääministeriksi valittu Imre Nagy tavoitteli yhteiskunnallisia muutoksia. Neuvostoliiton johto kuitenkin päätti kukistaa asein uudistuspyrkimykset. Nagy ja useita muita johdossa olleita pidätettiin ja teloitettiin (Imre Nagyn maine palautettiin vuonna 1989 ja hänet haudattiin uudelleen.).
Vuonna 1956 johtoon noussut János Kádár pyrki hiljalleen uudistamaan maata, ja Unkarista tuli monella tapaa avoimin silloisista Varsovan liiton maista.
Unkarilla ei ollut parlamentaarisen demokratian perintöä yhteiskuntajärjestelmän murroksessa vuonna 1989. Tämän jäljet näkyvät edelleen Unkarin yhteiskuntaelämässä.
Fidesz romuttaa oikeusvaltiota
Muutoksessa puoluejärjestelmä piti luoda uudelta pohjalta. Valtaa pitänyt työväenpuolue hajosi, ja sen pohjalta perustettiin kaksi puoluetta. Niistä toinen, sosialistinen puolue on 1990- ja 2000-luvuilla toiminut pääministeripuolueena. Vuodesta 2010 se on ollut oppositiossa.
Nykyinen hallituspuolue Fidesz, alkujaan nuorten demokraattien liitto, perustettiin 1988. Yhtenä perustajana oli Viktor Orbán. Puolue hajosi 1990-luvun puolivälissä, kun se Orbánin johdolla opportunistisin perustein muutti jyrkästi linjaansa ja omaksui konservatiivisen ja kansallismielisen ohjelman. Muutos kannatti. Orbán on johtanut hallitusta 1998–2002 ja uudelleen vuodesta 2010.
Fideszin liittolaisena on hyvin konservatiivinen kristillisdemokraattinen kansanpuolue. Fideszistä oikealle on äärilaidan Jobbik, näkyvä oppositiossa oleva parlamenttipuolue, sekä pienempiä syttyviä ja sammuvia äärioikeistoryhmiä.
Poliittisessa keskustassa puoluekenttä on ollut liikkeessä. Tällä hetkellä Unkarissa on kaksi merkittävää liberaalia, vasemmalle kallistuvaa puoluetta, jotka ovat oppositiossa.
Orbánin hallinto on turvannut asemaansa rukkaamalla vaalilakia puoluetta suosivaan suuntaan ja saattamalla yhteiskunnalliset instituutiot palvelemaan puolueen etua. Niiden kautta sillä on hegemonia unkarilaisessa julkisuudessa ja vankkumaton valta-asema varsinkin maaseudulla.
Oikeuslaitoksen alistaminen poliittiselle vallalle on pitkälti toteutunut ja on uhkana oikeusvaltiolle, samoin monenlaiset kansalaisoikeuksien rajoitukset.
Orbánin valta ei kuitenkaan ole täysin rikkumatonta. Fidesz menetti Budapestin viime paikallisvaaleissa ja on siellä oppositiossa. Sen asema on heikentynyt myös eräissä muissa suuremmissa kaupungeissa.
Fideszin kahden kolmasosan määräenemmistö parlamentissa on muutaman edustajan varassa, ja se on vakavasti uhattuna seuraavissa parlamenttivaaleissa – sikäli kuin niitä järjestetään.