KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

”Pohjoisen jäsenmaat eivät ole ihan rehellisiä omille kansalaisilleen siitä, että joka tapauksessa yhteisvastuullisuus lisääntyy”, sanoo EU-tutkija

Eurooppa-neuvoston eli EU:n ylintä poliittista elintä vetää belgialainen Charles Michel.

Eurooppa-neuvoston eli EU:n ylintä poliittista elintä vetää belgialainen Charles Michel. Kuva: Lehtikuva/John Thys

Euroopan unionissa on palattu eurokriisistä tuttuihin asemiin, kun jäsenmaat vääntävät koronakriisin taakanjaosta.

Jussi Virkkunen
23.4.2020 13.27
Fediverse-instanssi:

Koronakriisin aikana on EU-kielenkäytössä ollut kovassa käytössä yhteisvastuu. Sitä on käytetty, kun on haluttu vastustaa tai kannattaa esimerkiksi niin kutsuttuja koronabondeja. Ne olisivat EU-maiden yhteisiä velkakirjoja, ja Suomi on vastustanut niitä jyrkästi.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni on lausunnoissaan korostanut, että Suomi vastustaa yhteisvastuullisuutta talouspolitiikassa.

Yhteisvastuu-termin käytössä on kuitenkin ongelmia, sanoo Eurooppa-tutkimuksen tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Se on käsitteenä samassa kategoriassa kuin nationalismi tai isänmaallisuus. Ne ovat käsitteitä, joita käytetään aktiivisesti ja jotka kuuluvat meidän arkikielen puhetapaan, mutta jotka eivät ole sisällöltään vakaita, hän huomauttaa KU:n haastattelussa.

Niiden merkitys riippuu kuulijasta, minkä vuoksi käsitteet eivät ole täsmällisiä.

– Kiistatilanteessa syntyy helposti perusteettomia yksinkertaistuksia, jotka ovat omiaan lietsomaan kielteistä ilmapiiriä EU-päätöksenteossa.

EU:ssa on nyt ajauduttu eurokriisistä tuttuihin poteroihin, jossa kärjistetysti vastakkain ovat pohjoinen ja etelä. Suomi on jälleen mukana tiukkaa linjaa ajavien maiden joukossa. Puhtaalta pöydältä kun ei voinut aloittaa, Aunesluoma sanoo.

– Niihin oli helppo mennä, kun eurokriisin aikainen keskustelu ja kiistely olivat tuoreessa muistissa.

Pohjoinen ei ole täysin rehellinen

Aunesluoma näpäyttää Pohjois-Euroopan jäsenmaiden puheita, joissa on korostunut jäsenvaltioiden oma vastuu taloudesta. Vaikka esimerkiksi koronabondit on jyrkästi torjuttu, jollain tavalla yhteisvastuu veloista toteutuu.

– Sikäli pohjoisen jäsenmaat eivät ehkä ole ihan rehellisiä omille kansalaisilleen siitä, että joka tapauksessa yhteisvastuullisuus lisääntyy. Sitä on vain ehkä vaikeampi ymmärtää, kun se tapahtuu Euroopan keskuspankin (EKP) kautta.

Kymmenkunta vuotta sitten EKP sammutti eurokriisin roihut, ja se on jälleen ottanut ison roolin elvytystoimissa.

– Aivan yhtä lailla EKP:n kautta toteutuu yhteisvastuullisuus. Nythän keskustellaan siitä, että toteutuuko se jatkossakin keskuspankin toimien vai sitten uusien velkainstrumenttien kautta.

Koronabondeissa olisi kuitenkin kyse isosta siirtymästä EU:n talouspolitiikassa, Aunesluoma sanoo. Siksi vääntö on niin tiukkaa. Ja vastakkain väännössä ovat myös Saksa ja Ranska.

– Tässä käydään vääntöä EU:n talouspoliittisen luonteen tulevaisuudesta. Sitä määritellään tässä kiistassa uusiksi. Tämä on mahdollisuus vaihtaa peruslinjaa. EU:sta tehtäisiin näiden uusien instrumenttien kautta vahvempi talouspoliittinen toimija.

Aunesluoman mukaan Ranska yrittää nyt jatkaa eurokriisin aikana alkanutta vääntöä. Ranskan hallitus on ottanut näkyvän roolin EU:n puolustajana, mistä yhtenä pienenä osoituksena oli Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Mairen antama haastattelu Helsingin Sanomille.

– Nyt on mahdollisuus vaikuttaa Saksaan ja sen tulevaan linjaan. Saksa on ollut viime vuodet aika passiivinen johtuen poliittisen syklin vaihtumisesta, kun [liittokansleri Angela] Merkelin aikakausi päättyy.

– [Presidentti Emmanuel] Macronin hallinto on muutenkin profiloitunut liberaalin maailmanjärjestyksen ja EU:n monenkeskisen yhteistyön puolestapuhujana. Sillä on aika paljon poliittista pääomaa, jota on ihan järkevä yrittää tässä tilanteessa käyttää.

Kovat puheet vain puheita

Mutta kovaa kieltä koronakriisin aikana on riittänyt. Ranska on varoittanut koko unionin olevan vaakalaudalla, ja koronan pahoin runtelemassa Italiassa on kuulunut hyvin EU-kriittisiä lausuntoja.

Aunesluoma kehottaa erottelemaan italialaisten EU-tyytymättömyyden toisenlaiseen EU-vastaisuuteen.

– Kyse ei ole Euroopan unionista instituutiona. Perusidea EU:sta ei ole se, mikä siellä hiertää. Se suuntautuu siihen, miten jäsenvaltiot oikeasti toimivat toistensa suuntaan. Italialaiset ovat kuitenkin siinä mielessä federalistisempia kuin monet muut eurooppalaiset.

Hyvää sytykettä tyytymättömyydellä antoivat Saksan ja Ranskan koronakriisin alkuvaiheen toimet, kun maat estivät esimerkiksi hengityssuojaimien viemisen Italiaan. Vaikka myöhemmin Saksa on esimerkiksi lennättänyt koronapotilaita Italiasta hoitoon, jätti alun toiminta jäljet.

– Yksittäiset asiat lisäävät jo valmiiksi kolhuja kärsinyttä luottamusta toisia jäsenmaita kohtaan.

Ja Ranskan kohdalla kovat puheet ovat Aunesluoman mukaan myös koronakriisin aikaista kuumentumista. Ranskalla on varmasti aito huoli, mutta muualla Euroopassa ei ehkä nähdä riskiä samalla tavalla.

– Muualla Euroopassa ei välttämättä suhtauduta ihan yhtä suurella huolella siihen, onko koko unioni vaakalaudalla, jos yhteisvastuullisia velkakirjoja ei hyväksytä vaan päätetään jatkaa näillä muilla instrumenteilla tapahtuvaa kriisinhallintaa.

– Jäsenmaiden välinen yhteisvastuullisuus ja solidaarisuus voi toteutua todella monella eri tavalla. Eivät nämä koronabondit ole ainoa keino. Näin varmasti ajatellaan naapurimaa Saksassa.

Kiinnitä katseesi kokonaisuuteen

Tänään torstaina EU-maiden johtajat kokoontuvat Eurooppa-neuvoston kokoukseen, joka tosin järjestetään etäyhteyksien kautta. Luvassa on jälleen paljon otsikoita, mutta Aunesluoma kehottaa kiinnittämään katseet muuhun.

– Jälkikäteen ajateltuna yksittäiset huippukokoukset eivät useinkaan ole käänteentekeviä. Ne saavat paljon huomiota, mutta ne muodostavat sarjan. Usein joku asia, joka ei etene yhdessä huippukokouksessa, etenee seuraavassa.

Hän nostaa esiin, että menneisyydessä niin sanottuja käännekohtakokouksia oli enemmän.

– Nykyisin niitä pidetään niin usein ja asetelmat ovat niin vakiintuneita isoissa kiistakysymyksissä, että edistyminen on vähittäistä. Mitä vaikeampi kysymys, sitä pitempään sen käsittely kestää.

– Koronakriisin hallintatoimet talouden osalta ovat kokonaisuus, joka joka tapauksessa tulee elämään tulevien kuukausien aikana.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Essee: Totta ja tarua valtionvelasta

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Uusimmat

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset