KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Teatteri

Anna palaa

Turun kaupunginteatterin Anna Kareninassa pääosaa esittää Krista Kosonen. Vronskin roolissa vuorottelevat Stefan Karlsson ja Markus Järvenpää (kuvassa).

Turun kaupunginteatterin Anna Kareninassa pääosaa esittää Krista Kosonen. Vronskin roolissa vuorottelevat Stefan Karlsson ja Markus Järvenpää (kuvassa). Kuva: Robert Seger

Sirpa Koskinen
16.2.2010 11.14

Nykyteatterin suuri tehtävä on huutaa maailmalle, että tunteet kuuluvat elämään.

Mutta pitääkö tunteille antaa kaikki valta?

Katsoja, joka pohtii tätä kysymystä nähtyään Turun kaupunginteatterin Anna Kareninan, edustaa varmaankin juuri sitä ihmisrobottien joukkoa, jota ohjaaja Andriy Zholdak on näytelmällään halunnut herätellä.

Zholdakin oma vastaus kysymykseen tuntuu olevan myönteinen. Fiktiivinen Anna Karenina olisi kyllä välttynyt paljolta ikävältä jos olisi hiukkasen suitsinut intohimoista rakkauttaan. Mutta se juuri, että Anna antoi palaa, teki romaanista maailmankuulun.

Todellisuudessa ihminen on suitsinut tunteensa olemattomiin. Nykyihmisen täytyy Zholdakin mielestä etsiä elävää tunnetta, rakkauden jännitettä, sillä ilman sitä ihminen on arvaamaton, vaaraksi muille ja itselleen.

Katsojan uinuvat kohdat

Leo Tolstoin romaani sijoittuu 1800-luvun lopulle venäläisen yläluokan seurapiireihin. Lähes tuhatsivuinen romaani kuvaa tarkasti Annan ja kreivi Vronskin sekä Levinin ja Kittyn rakkaudet.

Zholdak ottaa Tolstoin järkäleestä käsittelyyn vain Annan rakkaudentunteen, sen heräämisen, kukoistuksen ja kuihtumisen. Ja hän tekee sen tavalla, jossa aikakaudet sekoittuvat. Nykypäivän huumeinen, kiireinen ja välinpitämätön meno rinnastuu romaanin seurapiirihömppään.

Käsiohjelmassa Zholdak sanoo, että teoksen tehtävä ei ole tehdä katsojan oloa mukavaksi. Katsoja joutuu ajattelemaan ymmärtääkseen näkemänsä.

Ohjaaja haluaa esityksellään kosketella katsojan uinuvia, suljettuja kohtia. Siksi tunteet tehdään hyvin fyysisesti. Hypitään seinille, rullaluistellaan, kiskotaan rakkauden kohdetta näkymättömällä narulla. Temput vaativat näyttelijöiltä melkoista fyysistä voimaa ja taituruutta.

Koko näyttämölle levittyvän vauhdikkaan menon rinnalle katsojalle videoidaan esityksestä lähikuvaa. Kasvoilta heijastuvat mielenliikkeet syvensivät kerrontaa.

Kiinnostava oli myös toiston käyttö. Muuten kiihkeätempoinen esitys pysähtyi toisinaan kokonaan, kun jotakin liikesarjaa ja tapahtumaa toistettiin useampaankin otteeseen. Vaikuttavinta tämä toisto oli loppukohtauksessa, jossa Anna kaataa kerta toisensa jälkeen puun, kiskoo sen ylös ja kaataa taas.

Hurja Anna

Satavuotiseen uneen tuupertuneen eurooppalaisen ihmisen herättelijäksi, Annaksi, on löytynyt Krista Kosonen, joka vetää täysillä ja aukinaisena koko neljä ja puolituntisen esityksen. Suoritus on hurja. Kerta kaikkiaan. Kososen Anna on vahva ja ylväs, mutta samalla hyvin herkkä. Annalle rakkaus ei ole onni tai onnettomuus. Se on vain asia, joka on pakko elää, täysillä.

Ohjaaja Zholdak ilmoittaa kulkevansa Jerzy Grotowskin ja Konstantin Stanislavskin jalanjäljissä. Edellinen korosti muun muassa sitä, että ruumis ja ääni ovat näyttämötaiteen peruselementtejä, joiden hallinnasta on kyse. Jälkimmäisen ideaa on taas vaikkapa se, että näyttämön todellisuudelle on ominaista se, ettei se ole sama kuin elämän todellisuus.

Nämä opit näkyvät hyvin Kososen Annassa, joka vain hämärästi muistuttaa Tolstoin Annaa, vaikka saattaakin olla sama nainen.

Turun kaupunginteatteri. Anna Karenina. Leo Tolstoin romaanin pohjalta käsikirjoitus: Andriy Zholdak ja Valeriy Zholdak. Ohjaus: Andryi Zholdak. Lavastus: Astrid Kutschale ja Sari Läikelä. Rooleissa muun muassa: Krista Kosonen ja Markus Järvenpää.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Konekiväärijoukkue on kuin kollektiivisubjekti, pääosassa jokainen sotilas.

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

Rikoksessa ja rangaistuksessa on lupa puhua peräti kevään teatterihuipusta. Kuvassa vasemmalta näyttelijät Miro Lopperi, Elena Leeve Hannu-Pekka Björkman ja Lotta Kaihua.

Raskolnikov saapuu Helsinkiin – ”Q-teatteri on aloittanut kauden täysosumalla”

Satu Tuuli Karhu ottaa Sinun, Margot -näytelmän Viljan osan omakseen, intensiivisesti ja muuntautuen.

Berliini, DDR ja menneisyyden ote valtaavat Helsingin kaupunginteatterin – ”Kuinka puoliso saattaa ilmiantaa perheystävän turvallisuuspoliisille?”

Niskavuoren Heta on tullut Lahden kaupunginteatterissa ensi-iltaan.

Epätasa-arvoa ja katkeraa satoa Lahden kaupunginteatterin Niskavuoren Hetassa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään