Vaikka perustulokokeilun työllisyysvaikutukset pienet, paljon hyvääkin: Jopa muisti tuntui pelaavan paremmin

Perustulon saajat olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin vertailuryhmään kuuluneet. He kokivat myös taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi.

2017–2018 järjestetyn perustulokokeilun arviointitutkimus julkistettiin keskiviikkona.

Tulokset osoittavat, että perustuloa saaneiden työllisyys parani hieman enemmän kuin vertailuryhmän. Tarkastelujaksolla perustulo lisäsi työpäivien lukumäärää 6 päivällä, ja perustuloa saaneet olivat töissä keskimäärin 78 päivää.

Vaikutusten tulkintaa kuitenkin vaikeuttaa vuoden 2018 alussa käyttöön otettu työttömien aktiivimalli, joka tiukensi työttömyysturvan saamisen ehtoja epäsymmetrisesti molemmissa tutkimusryhmissä.

– Kokeilun toisen vuoden vaikutuksia on mahdotonta erottaa aktiivimallin vaikutuksista, sanoo johtava tutkija Kari Hämäläinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Ensimmäisen kokeiluvuoden aikana, jolloin aktiivimalli ei ollut käytössä, perustulolla ei ollut työllisyysvaikutuksia koko perustuloryhmän tasolla. Perustulo näyttää kuitenkin vaikuttaneen eri ryhmiin hieman eri tavalla: esimerkiksi perustuloa saaneissa lapsiperheissä työllisyys parani molempina kokeiluvuosina.

– Kokonaisuudessaan kokeilun työllisyysvaikutus jäi pieneksi. Tämä kertoo siitä, että osalla Kelan työttömyysetuuksia saavista työllistymisen esteet ovat toisaalla kuin etuusbyrokratiassa tai rahallisissa kannustimissa, Hämäläinen sanoo.

Hän ihmettelee sitä, että vaikka perustulo oli vastikkeeton, useimmat kokeilussa mukana olleista osallistuivat työvoimahallinnon toimiin.

Parempi muisti

Perustulokokeilun hyvinvointivaikutuksia selvitettiin kyselytutkimuksella, joka tehtiin puhelimitse juuri ennen kokeilun päättymistä.

Kyselyyn vastanneet perustulon saajat kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmän vastaajat. He olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta, alakuloa ja yksinäisyyttä. Lisäksi he arvioivat kognitiivisen toimintakykynsä eli muistinsa, oppimisensa ja keskittymiskykynsä paremmaksi.

– Perustuloa saaneet vastaajat kokivat myös toimeentulonsa ja taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmässä. Heistä useammat kokivat hallitsevansa taloutensa hyvin ja heillä oli taloudellinen hätävara, kertoo tutkimusryhmän päällikkö Minna Ylikännö Kelasta.

Enemmän luottamusta

Perustuloa saaneet luottivat toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin sekä omaan tulevaisuuteensa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa enemmän kuin verrokit. Tämä voi johtua perustulon vastikkeettomuudesta, jonka on aiemmissa tutkimuksissa havaittu lisäävän ihmisten luottamusta järjestelmään.

Tutkimusta varten myös haastateltiin 81:tä perustulon saajaa. Haastattelut tuovat esiin sen, että kokeilu vaikuttaa hyvin eri tavoin eri ihmisiin.

Osa haastateltavista kertoi perustulokokeilun vaikuttaneen työllistymiseen selvästi, kun taas osa kuvasi vaikutukset vähäisiksi. Myös haastateltavien erilaiset kokeilua edeltäneet lähtökohdat vaikuttivat työllistymiseen.

Tohtorikoulutettava Laura Tarkiainen sanoo, että positiivisia olivat erityisesti luovalla kulttuurialalla toimivien kertomukset.

– Kokeilu on myös kannustanut joitakin pienyrittäjätoimintaan, hän sanoo.

Osalle kokeilu tarjosi uusia mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan esimerkiksi vapaaehtoistyön tai omaishoivan muodossa. Moni kertoi, että perustulo vahvisti autonomian tunnetta. Vaikka kuvaukset perustulon vaikutuksista olivat yleisesti melko myönteisiä, joillekin kokeilu oli myös luonut painetta työllistyä ja vaikeuksia jaksamisessa.

– Perustulo näyttää lisänneen aktiivisuutta eri muodoissa niillä, jotka olivat aktiivisia jo aikaisemminkin. Sen sijaan niillä, joiden elämäntilanne oli ennen kokeilua haastava, perustulo ei näytä poistaneen ongelmia, arvioi professori Helena Blomberg-Kroll Helsingin yliopistosta.