Ministerit ovat keskiviikkona täsmentäneet, mitä Suomen asteittaisella avaamisella tarkoitetaan. Valtioneuvosto teki päivällä yleisistunnossaan periaatepäätöksen suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi. Se sisältää tarkennettuina hallituksen sunnuntaina ja maanantaina tekemät linjaukset koronavirusepidemian hillitsemiseksi asetettujen rajoitustoimien jatkamisesta sekä hallitusta ja asteittaisesta purkamisesta.
Tavoitteena on estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.
– Koska epidemian etenemisen hillitsemisessä on Suomessa onnistuttu toistaiseksi hyvin, on mahdollista siirtyä laajamittaisista rajoitustoimista kohti hybridistrategian mukaista testaa, jäljitä, eristä ja hoida -periaatteen toteuttamista, pääministeri Sanna Marin sanoi eduskunnassa.
– Tavoitteena on, että hybridistrategian avulla epidemiaa onnistutaan tehokkaasti hillitsemään niin, että se haittaa mahdollisimman vähän ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja perusoikeuksien toteutumista.
Opetusministeri Li Anderssonin mukaan normaalimpaan arkeen on tarkoitus palata vähitellen, askel kerrallaan ja varovaisesti.
”Emme vielä tiedä kuinka pitkään epidemia jatkuu, eikä meillä ole mahdollisuutta pitää yhteiskuntaa täysin kiinni vuoden loppuun tai pidempään. Asteittainen avaaminen tarkoittaa sitä, että minimoimme tartuntojen määrän ja pidämme epidemian kurissa samalla kun avaamme yhteiskuntaa niiltä osin kuin se on mahdollista”, hän kuvaili.
Jos tartunnat uuteen kasvuun...
Anderssonin mukaan tehtävä on vaikea ja oikean tasapainon löytäminen edellyttää, että rajoitustoimien purku tehdään asteittain ja tiukasti edellisten päätösten vaikutuksia arvioiden.
”Jos tartunnat lähtevät uuteen kasvuun tai muutoksia tapahtuu liian nopeasti, täytyy hallituksella olla valmius perua suunniteltujen rajoitustoimien purku ja tai ottaa uusia rajoitustoimia käyttöön.”
Oma harkinta korostuu
Marin sanoi, että rajoitustoimenpiteiden jatkamista ja purkamista koskevat linjaukset perustuvat kokonaisarviointiin, jossa huomioidaan epidemian hallinnan epidemiologiset, oikeudelliset ja muut yhteiskunnalliset kuten sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat.
Myös perustuslakivaliokunta on painottanut, että rajoitustoimien yhteiskunnalle aiheuttamia kokonaishaittoja tulee arvioida suhteessa niillä saavutettuun hyötyyn.
– Kun siirrymme koronan hallinnassa uuteen vaiheeseen eli puramme rajoituksia asteittain, korostuu jokaisen kansalaisen, yrityksen ja yhteisön oma vastuullinen toiminta ja harkinta. Tilanne on yhä vakava. Siksi jokaisen meistä on huomioitava toiminnassamme oma ja kanssaihmisten terveys. Kaikkien rajoitusten ja suositusten keskellä eniten on merkitystä sillä, miten itse toimimme. Suomalaiset ovat toimineet tähän asti erittäin vastuullisesti ja luotan siihen, että toimimme näin myös jatkossa, pääministeri totesi.
”Mikään ei ole riskitöntä”
Koulujen lähiopetuksen alkamisesta huolestuneille Andersson totesi, että niin kauan kuin Suomessa on epidemia, mikään ei ole riskitöntä.
”Jos koulussa ilmenee koronatartunta, tekee kunnan tartuntatautivastaava viranomainen tartuntatautilain nojalla päätöksen kiinteistön sulkemisesta ja altistuneiden asettamisesta karanteeniin. Näin Suomessa toimittiin myös vuoden alussa, ennen kuin poikkeusoloja julistettiin.”
Kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella riskit koulujen avaamisesta arvioidaan Anderssonin mukaan pieniksi, mutta hyödyt suuriksi.
”Koululla on valtavan tärkeä rooli ei vain nuorten oppimiselle vaan laajemmin heidän hyvinvoinnilleen. On myös tärkeää, että pitkän etäopetusjakson jälkeen opettajilla on mahdollisuus tavata oppilaat kasvotusten ja kartoittaa heidän tilannettaan.”
uutiskirje 