EU:n taisteluosastokonsepti otettiin käyttöön vuonna 2007. Taisteluosastoja ei ole käytetty kertaakaan. Suomi on nyt tekemässä seitsemättä kertaa päätöstä osallistumisesta operationaaliseen valmiuteen eri jäsenmaista koottavaan osastoon. Valmius kestää kuusi kuukautta.
Kansanedustaja Markus Mustajärvi korosti vasemmistoliiton ryhmäpuheessa, että Suomen osallistumisesta kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön tarvitaan laajaa ja kriittistä tarkastelua.
– Suurin puute taisteluosaston operaation käynnistämiselle on se, ettei YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia edellytetä, vaikka EU on ilmoittanut sitoutuvansa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan YK:n peruskirjan periaatteisiin. Se heikentää YK:n arvovaltaa ja toimintaedellytyksiä tilanteessa, jossa päinvastoin pitäisi pyrkiä vahvistamaan YK:n asemaa, Mustajärvi sanoi.
Vasemmistoliiton mielestä Suomen ensisijaisen panostuksen tulee suuntautua siviilikriisinhallintaan ja YK:n rauhanturvaoperaatioihin. Vasemmistoliitto pitää EU:n militarisointia vääränä suuntana. EU:n yhtenäisyyttä ei voida ratkaista puolustusyhteistyön syventämisellä eikä EU:n militarisointi ratkaise unionin ongelmia.
– Sotilaalliseen yhteistyöhön panostaminenko on se liima, jonka oletetaan pitävän kasassa yhä hauraammaksi käyneen Euroopan unionin, kun muita haasteita on riittämiin? Mustajärvi kysyi.
Hänen mukaansa osallistumista EU:n taisteluosastotoimintaan tulee arvioida sitä taustaa vasten, että Suomi kehittää sotilaallista liikkuvuutta EU:ssa ja yhteistyössä Naton kanssa, syventää kansainvälistä sotaharjoitustoimintaa, tukee EU:n puolustusrahastoa ja rauhanrahastoa, on solminut tukun kahden ja kolmenvälisiä aiesopimuksia ja allekirjoittanut Nato-isäntämaasopimuksen.
– Kansallista puolustuskykyä voitaisiin kehittää taisteluosastoon osallistumisen sijaan monin muin, kustannustehokkaimmin tavoin. Poliittiset sitoumukset ja suurempi viitekehys lienee se syy, miksi toimintaan halutaan kuitenkin sitoutua niin vahvasti.
uutiskirje 
