KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Talouskuri on tunteiden politiikkaa – näin meitä suostutellaan ”kipeisiin leikkauksiin”

Juha Sipilän hallitus vetosi monella tavoin tunteisiin oikeuttaakseen leikkaukset viime vaalikaudella.

Juha Sipilän hallitus vetosi monella tavoin tunteisiin oikeuttaakseen leikkaukset viime vaalikaudella. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Professorien kirjoitusta Ilmiö-verkkolehdessä voi käyttää käyttöoppaana tulevaan talouspoliittiseen keskusteluun koronan kriisivaiheen jälkeen.

Kai Hirvasnoro
13.5.2020 13.30

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmä puhuu kymmenen miljardin euron kipupaketista koronakriisin jälkeen. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on keskustan kansanedustajien säestämänä väläytellyt jo viikkojen ajan leikkauksia tuleviin sukupolviin vedoten.

Tutulta kuulostaa edellisistä kriiseistä. Velka kasvaa nyt Suomessa niin kuin muissakin maissa koronan takia. Jos mennään entisen kaavan mukaan, jossain vaiheessa alkaa entistä voimakkaampi tunteisiin vetoaminen talouskurin oikeuttamiseksi.

Julkisten menojen leikkausten lisäksi asialistalle noussee työvoiman halpuuttaminen sen jälkeen, kun yritykset on pelastettu – milläpä muulla kuin velkarahalla julkisen sektorin toimesta.

Lapin yliopiston sosiologian apulaisprofessorin Janne Autton ja Tukholman yliopiston sosiologisen alkoholi- ja huumetutkimuksen professorin Jukka Törrösen sosiologisessa Ilmiö-verkkolehdessä tänään julkaisema kirjoitus tunteisiin vetoavasta talouskuripolitiikasta on äärimmäisen mielenkiintoinen käyttöopas tulevaan talouspoliittiseen keskusteluun. Autton ja Törrösen analyysin aiheena on se, miten Juha Sipilän hallitus taivutteli kansalaisia hyväksymään leikkaukset.

Nyt kaikki ovat samaa mieltä elvytyksestä. Talouskurin paluu on edessä viimeistään seuraavia eduskuntavaaleja koskevissa keskusteluissa, mutta jossain muodossa se tulee vastaan kaikissa nykyisen hallituksen budjetti- ja kehysriihissä.

Kipeää päättäjällekin

Autton ja Törrösen mukaan tunteisiin vedotaan kolmella tavalla: talouskuri on kivulias mutta välttämätön, se on epäoikeudenmukainen mutta vastuullinen, ja siinä poliitikkojen ja kansalaisten on kyettävä luottamaan avoimesti toisiinsa.

Talouskuripolitiikan on ennakoitu palaavan #koronakriisi’n aiheuttamien talousongelmien myötä. Vesa Vihriälän johtama selvitysryhmä on jo ehdottanut ”isoa kipupakettia”. Miten kansalaisia taivuteltiin viimeksi hyväksymään kipeät talouskuritoimet? Ketju (1/6):#talous #koronafi

— Ilmiö - sosiologinen media (@IlmioMedia) May 13, 2020

Viime vaalikaudella hallituspuolueiden kansanedustajat toistivat ymmärtävänsä talouskurin kivuliaisuuden ihmisille ja kipua se tuotti heidän kertomansa mukaan päättäjille itselleenkin. Tutkijoiden mukaan kiputietoisuutensa painottamisella he rakensivat mielikuvaa empaattisesta hallituksesta.

Kivun ja kärsimyksen korostamisella on erityinen merkitys. Se on signaali, joka lisää luottamusta ulkomaalaisille luotonantajille, potentiaalisille investoijille ja markkinoille. Niille vakuutetaan, että suurten julkisten menojen ongelmaan on tartuttu riittävän järeillä toimenpiteillä.

Kipupuheella signaloidaan myös sitä, että kyse on pakosta. Siksi ”kipeistä ratkaisuista” ei tule syyttää hallitusta.

Pakko, tai tekee vielä kipeämpää

Kivun lisäksi Sipilän hallitus puhui tulevaisuutta koskevasta pelosta ja toivosta.

Jos talouskuria ei nyt noudateta, tulevaisuudessa pitää tehdä vielä kipeämpiä leikkauksia. Tai on vaara, että menetetään kansallinen itsemääräämisoikeus ja ajaudutaan ”Kreikan tielle”.

Toivoa edusti puhe siitä, että talouden matokuuri on tie parempaan tulevaisuuteen. Oikeastaan lääke tai pelastusrengas hukkuvalle – siis myönteinen asia.

”Passiivisen odottelun sijasta kansalaisten tuli aktiivisesti ponnistella parempien aikojen saavuttamiseksi: tehdä työtä ahkerammin ja sietää leikkausten aiheuttamaa kipua. Lisäksi hallituspuolueet korostivat nöyryyden tarpeellisuutta yhteisissä ponnistuksissa taloustilanteen parantamiseksi”, Autto ja Törrönen kirjoittavat.

Yhteinen ponnistus

Oppositio ja kriittiset tutkijat arvostelivat talouskuria epäoikeudenmukaisuudesta. Se vaikeuttaa jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevien elämää, mutta hyväosaiset välttyvät ”talkoilta”.

Hallituspuolueiden mukaan kritiikkiin ei ollut syytä, koska kyse oli ”yhteisestä ponnistuksesta”. Lisäksi hyväosaisten solidaarisuusveron alaraja laskettiin 100 000 eurosta 90 000:een.

Lisäksi talouskurilla pelastettiin hyvinvointivaltiota tai ainakin sen ydintä.

Julkisen talouden leikkauksilla sanottiin parannettavan taloustilannetta. Veronkorotuksilla olisi hallituspuolueiden mielestä ollut päinvastainen vaikutus.

Autton ja Törrösen mukaan tämä on myös talouskuriopin kulmakiviä:

”Leikkaukset lisäävät kuluttajien, investoijien ja luotonantajien luottamusta, veronkorotukset sen sijaan heikentävät luottamusta. Toisin sanoen, vaikka talouskuri kurittaakin epäreilusti erityisesti pienituloisia väestöryhmiä, hallituspuolueiden mukaan tälle epäreiluudelle oli hyväksyttävä syy.”

Tulevien sukupolvien puolesta

Talouskuria markkinoidaan myös vastuullisuutena, ja silloin tullaan ”tuleviin sukupolviin”, joista nytkin koronakriisin aikana on puhuttu.

”Lasten etuun vetoaminen kehystää talouskurin moraalisena kysymyksenä ja erottaa sen sellaisesta politiikasta, joka on lyhytnäköistä ja likaistakin eri ryhmien intressien ajamista ja kamppailua”, Autto ja Törrönen toteavat.

Keskustan ministeri Annika Saarikko puhui viime kaudella tulevien sukupolvien edusta suunnilleen samalla tavalla kuin puolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni nyt.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vaihtoehtoisen tavan ajatella tulevien sukupolvien etua esitti Bios-tutkimusyksikkö tänään.

”Jos julkisen velan kasvun taittamiseen tähtäävän politiikan seurauksena tulevien sukupolvien materiaaliset elinehdot – eli esimerkiksi julkisten palvelujen saatavuus tai säädyllisen toimeentulon hankinnan edellytykset – heikkenevät samalla kun ilmastoimien toteuttamisessa viivästytään, joutuvat tulevat sukupolvet elämään entistä epävarmemmassa kriisien maailmassa”, se totesi kommentissaan Vihriälän työryhmän raporttiin.

Jo 1990-luvun kriisistä tuttua taas on ihmisten syyllistäminen talouskurin oikeuttamiseksi. Kipeää on, mutta jollain lailla se on itse aiheutettua.

Tietä ulos kriisistä johti johtajuutta ja faktoja korostava Sipilän hallitus strategisella ajattelullaan. Sille politiikka oli enemmän teknisiä operaatioita ilman moraali- ja arvovalintoja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Minja Koskela kysyy, mistä löytyvät rahat kasvaviin puolustusmenoihin.

Puolustusbudjetti nousee huimasti – ”Mistä rahat?” vasemmistoliiton Koskela kysyy

Rakennusalalla tarvittaisiin opiskelijoille paljon enemmän harjoittelupaikkoja kuin mitä on tarjolla.

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

"Se, miten gazalaiset tuottavat lisäarvoa innovaatiotalouteen, on kuolemalla", sanoo tutkija Antti Tarvainen.

Israelissa kibbutsit vaihtuivat startupeihin – ”Innovaatiotalous osaa tuottaa arvoa suoraan kuolemasta”

Pääministeri Petteri Orpo hallituksineen jatkaa työttömien ajamsita entistä ahtaammalle.

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

Uusimmat

Minja Koskela kysyy, mistä löytyvät rahat kasvaviin puolustusmenoihin.

Puolustusbudjetti nousee huimasti – ”Mistä rahat?” vasemmistoliiton Koskela kysyy

Ville Laihosen kansikuva tavoittaa täydellisesti Keisarinvihreän tunnelman.

Hoivatyötä ja hitaan kuoleman arvoitus Eija Laineen harvinaisen kypsässä esikoisdekkarissa Keisarinvihreä

M23 -kapinallisia Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa. Joukkoja on syytetty törkeistä siviilien ihmisoikeuksien loukkauksista.

Itä-Afrikan konfliktialueiden siviileiltä loppuvat pakopaikat

Naisten istuttamaa mangrovemuuria Badamtonin kylässä.

Mangrovet suojaavat elämää ja elinkeinoja Bangladeshin rannikoilla

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

 
02

Orpon hallitukselta tuli tänään lisää työntekijän aseman heikennyksiä – ”Järkyttäviä esityksiä”

 
03

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

 
04

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

 
05

EU:n surkein työllisyys – Orpon ja Purran selitykset höpönhöpöä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Huuhkajat joutui Hollannin pallokouluun

08.06.2025

Alkuperäiskansat haluavat perinnetietonsa käyttöön valtamerten suojelussa

07.06.2025

Keinoälyä valjastetaan Kenian sarvikuonojen suojeluun

07.06.2025

Petteri Orpo tuli ja muutti Suomen – Muutoksen suunnasta voi olla monta mieltä, sen merkityksestä ei

07.06.2025

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

06.06.2025

Israelissa kibbutsit vaihtuivat startupeihin – ”Innovaatiotalous osaa tuottaa arvoa suoraan kuolemasta”

06.06.2025

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

06.06.2025

Kansanedustaja palasi perhevapaalta: ”Viimeistään nyt on selvää, ettei hallitus saavuta itselleen asettamiaan tavoitteita”

06.06.2025

Vasemmiston nousu jatkui Ylen gallupissa, näin Minja Koskela kommentoi – ”Politiikassa ei voi voittaa pelkällä kritiikillä vaan pitää olla omia visioita”

05.06.2025

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

05.06.2025

Vasemmistoliiton Koskela varoittaa: Orpon hallitukselta on tulossa lisää leikkauksia

04.06.2025

Vasemmistoliitto erotti kaksi puolueosastoa – Syynä ehdokkaat kilpailevilla listoilla

04.06.2025

Perussuomalaisten Mäkelän työelämäpuheet tyrmätään ”Selvästi on alkanut vähän kaduttaa”

04.06.2025

Vasemmistoliitolta vastalause puolustuspoliittiseen selontekoon – ”On varauduttava siihen, että epätasapaino Yhdysvalloissa voi olla pitkäkestoinen”

04.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään