KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Onko julkisen talouden sopeuttamisella pysyvämpiä kasvuvaikutuksia?

Talousteoreettiset laskelmat saattavat saada päätöksentekijät näkemään julkisen talouden sopeuttamisen liian hyvässä valossa.

Jussi Ahokas
31.5.2020 10.03
Fediverse-instanssi:

Koronaepidemian ensimmäisen aallon mentyä julkisuudessa on löytynyt tilaa myös muille kuin epidemianhoitoon liittyville teemoille. Kriisiin oleellisesti liittyvissä kysymyksissäkin, kuten talouspolitiikassa, on alettu katsoa kuluvaa vuotta pidemmälle.

Sytykkeen tulevien vuosien talouspolitiikan pohdintaan antoi VM:n ja TEM:n tilaama ekonomistiraportti. Vesa Vihriälän johtaman työryhmän tuotokseen tullaan varmasti viittaamaan lähitulevaisuudessa useasti.

Ekonomistit esittävät talouspoliittiseksi linjaksi elvytyksen ja sopeutuksen yhdistelmää. Välittömien kriisiratkaisujen jälkeen epidemian hellittäessä julkisen talouden alijäämää pitää heidän mukaansa kasvattaa, jotta talous ei jää junnaamaan tyhjäkäynnille. Kun elvytyksen seurauksena taloustilanne seuraavina vuosina normalisoituu, on aika ripeiden ja pysyväisluonteisten sopeutustoimien.

ILMOITUS
ILMOITUS

Koska Vihriälän työryhmän hahmottelema linja toiminee pohjaesityksenä tuleville politiikkavalinnoille, kannattaa tarkastella lähemmin sen perusoletuksia. Tarkastelu paljastaa, ettei kyseinen linja välttämättä johda luvattuihin tuloksiin. Elvytys-sopeutus-mallin taustalaskelmat eivät nimittäin huomioi sopeutuksen pidemmän ajan kasvuvaikutuksia.

Tämä nähdään raportissa esitetyistä skenaariolaskelmista, jotka on tuottanut työryhmälle valtiovarainministeriö.

Riippumatta siitä, kuinka syvälle talous tänä vuonna sukeltaa, elvytetäänkö vai ei ja sopeutetaanko julkista taloutta tämän jälkeen vai ei, Suomen talous näyttää kasvavan 2020-luvun lopulla aina samaa tahtia. Vaikka eri skenaariot johtavat erilaisiin julkisen talouden alijäämiin vuosikymmenen lopussa, kasvuun nämä erot eivät enää vaikuta.

Arkijärjellä ajateltuna tulos saattaa tuntua yllättävältä. Usein ajatellaan, että julkisen alijäämän koolla on vaikutusta talouskasvuun. Jos valtio jonain vuonna leikkaa menojaan merkittävästi tai kiristää verotusta, perusodotus lienee se, että talouskasvu hidastuu. Ylipäätään tilanne, jossa julkinen valta maksaa nettomääräisesti kotitalouksille ja yrityksille ajatellaan paremmaksi, kuin sellainen, jossa yritykset ja kotitaloudet joutuvat nettomaksajan rooliin. Mitä suurempi on julkisen talouden alijäämä, sitä paremmaksi yritysten ja kotitalouksien taseet kehittyvät.

Työryhmän skenaariolaskelmissa edelliset näkemykset huomioidaan siten, että sopeutustoimet vaikuttavat negatiivisesti kasvuun toimeenpanovuonna. Tämän jälkeen kasvuvaikutus kuitenkin poistuu, vaikka julkiset alijäämät supistuvat pysyvästi.

Tulos johtunee skenaariolaskelman oletuksesta, jonka mukaan julkisten alijäämien koolla ei ole kasvun kannalta väliä ”pitkällä aikavälillä”. Tämä on tyypillinen talousteoreettisen mallinnuksen oletus. Talouden nähdään päätyvän jonkin ajan päästä aina trendikasvu-uralle, jolloin julkiset alijäämät ja kokonaiskysyntä eivät enää vaikuta talouskasvuun. Kasvun määrittävät puhtaasti niin sanotut tarjontapuolen tekijät.

Nyt pitkä aikaväli saavutetaan laskelmissa vuonna 2027. Päätöksentekijän kannalta on kuitenkin vaarallista ajatella, että todellisuudessa kyseisenä vuonna ja sen jälkeen julkisen alijäämän koolla ei olisi mitään vaikutusta kasvuun.

Yleensä mallinnuksissa lähivuodet ovat ”lyhyen aikavälin” eli tasapainottumisen aikaa, jolloin kysyntä ja alijäämät vaikuttavat myös kasvuun. Jos siis samat laskelmat tehtäisiin vuonna 2026, erikokoiset alijäämät tuottaisivat todennäköisesti eri kasvuasteen vuodelle 2027.

Ennen kuin talouspolitiikkaa lähdetään tekemään Vihriälän raportin pohjalta, onkin syytä pohtia tarkemmin sopeutuksen pidemmän ajan kasvuvaikutuksia. Varsinkin, jos vahvaa talouskasvua yhä pidetään talouspolitiikan keskeisenä tavoitteena.

Kirjoittaja on Suomen sosiaali ja terveys ry:n SOSTEn pääekonomisti.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset