Suomella on edessään roima koronan jälkeinen kulukuuri, jonka mittakaava hahmottuu kansliapäällikkö Martti Hetemäen ryhmän maanantaina julkaistussa raportissa.
Velkasuhteen vakauttaminen tällä vuosikymmenellä vaatisi valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden vahvistamista seitsemällä miljardilla eurolla. Tätä voidaan Hetemäen ryhmän mukaan pitää vähimmäistavoitteena.
Hetemäen ryhmän toinen raportti luotaa yhteiskunnan jälleenrakennusta ja valmistautumista epidemian toiseen aaltoon. Ryhmän mukaan tarvitaan suuri määrä rakenteellisia uudistuksia, jotta julkisen talouden kestävyys turvataan oikeudenmukaisella tavalla.
Seitsemän miljardin euron kurominen ei onnistu pelkästään uudistuksilla, vaan ryhmän mukaan tarvitaan suoria sopeutustoimia eli menosäästöjä ja veronkorotuksia.
– Mitä vähemmän rakenteellisia uudistuksia kyetään toteuttamaan, sitä suuremmaksi kasvaa suorien sopeutustoimien tarve, raportissa sanotaan.
Työllisyysasteen nostaminen pysyy keskeisenä tavoitteena kriisin jälkeenkin. Tähän löytyy ryhmän mukaan mahdollisuuksia pidentämällä työuria niin alku- kuin loppupäästä sekä lyhentämällä työttömyysjaksoja. Opintoaikoja voitaisiin ryhmän mukaan nopeuttaa ja toisaalta rajata mahdollisuuksia jäädä varhain eläkkeelle.
– Jos velkasuhteen vakauttamista tavoiteltaisiin pelkällä työllisyyden kasvulla, tulisi työllisyystoimien kasvattaa työllisyyttä 240 000 hengellä ilman, että toimet kasvattaisivat julkisia menoja, raportissa sanotaan.
Hetemäen mukaan kriisin keskellä ei kannata saattaa voimaan työllisyyttä lisääviä rakennetoimia, joilla ei ole menestymisen mahdollisuuksia.
– Varmaan nyt kannattaa käyttää aika toimien valmisteluun, jotta ne ovat sitten käytettävissä, kun suhdanteet ovat paremmat ja työstä on taas kova kysyntä, Hetemäki sanoi raportin julkistamisen tiedotustilaisuudessa.
Suomen väestörakenne vaikeampi muihin pohjoismaihin verrattuna
Hetemäen mukaan Suomen julkinen talous oli ennen koronakriisiä huomattavasti huonommassa kunnossa kuin muissa pohjoismaissa. Myös Suomen väestörakenne on vaikeampi muihin pohjoismaihin verrattuna, sillä 70 vuotta täyttäneiden osuus tulee nousemaan Suomessa muita enemmän.
Kriisi itsessään lisää menoja ja vähentää verotuloja, Hetemäki muistutti. Hetemäen mukaan kriisin mittaluokkaa voidaan verrata 1990-luvun lamaan ja 2008 vuonna alkaneen finanssikriisin jälkeiseen aikaan.
Hetemäen mukaan velkaantumisen kasvu on koronakriisissä suurempaa suhteessa kansantuotteeseen kuin kahdessa aikaisemmassa kriisissä Suomessa.
– Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa väestön ikääntyminen on käsillä. Olimme siihen huonosti varautuneita, Hetemäki sanoi.
”Varovaisuuteen on syytä”
Tällä viikolla monia koronan takia asetettuja rajoituksia on alettu purkaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi tiedotustilaisuudessa, että rajoitustoimien purun vaikutuksia on äärimmäisen tärkeää seurata.
WHO on suositellut, että rajoitusten purun vaikutuksia tarkastellaan kahden viikon välein.
Varhila muistutti, että vaikka koronan ilmaantuvuus on Euroopassa laskenut, rajoitustoimien purut ovat hyvin epävarmoja. Hän lisäsi, että vasta-ainetutkimusten mukaan suurin osa väestöstä on edelleen altis infektiolle.
– Olemme erittäin epävarmassa tilanteessa edelleen. Siksi varovaisuuteen on nyt syytä, Varhila sanoi.
Suuri osa haasteista on vielä edessä
Raportissa katsotaan, että yhteiskunnan tuki ja toiminta koronakriisissä voidaan jakaa kolmeen toisiinsa lomittuneeseen vaiheeseen. Kun epidemia on saatu pysyvästi hallintaan, alkaa jälleenrakennuksen aika, jolloin huolehditaan muun muassa pitkän aikavälin tavoitteista ja palautetaan julkinen talous kestävälle uralle.
– Koronapandemialla on ollut suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia jo nyt, ja suuri osa haasteista on vielä edessä.
Se, milloin Suomessa voitaisiin siirtyä akuutista kriisivaiheesta jälleenrakennukseen ja elvytykseen, on vielä epävarmaa, koska epidemian kulkua on vaikeaa ennakoida.
Aiemmin julkaistussa työelämäprofessori Vesa Vihriälän ryhmän raportissa hahmoteltiin, että elvytystoimet pitäisi aloittaa aikaisintaan kuluvan vuoden loppupuolella ja ne pitäisi kohdentaa suurimmilta osin ensi vuodelle.
Päätöskoneistoa hiotaan toiseen aaltoon
Koronaepidemian toiseen aaltoon tulisi varautua myös päätöksentekorakenteissa jo nyt. Raportin mukaan epidemian väistyttyä pitää tarkastella laajemmin lainsäädännöllistä ja huoltovarmuuden kokonaisuutta, jotta kriisin aikana opittua saadaan käyttöön.
Raportin mukaan yhteiskunnan varautuminen on toteutunut pääosin hyvin, mutta parantamisen mahdollisuuksia on ilmennyt.
Hallitus keskusteli tänään ylimääräisessä iltakoulussa raportista.
Jälkihoito- ja jälleenrakennusstrategiassa pitää raportin mukaan huomioida hallitusohjelman tavoite sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisesta.
– Taloudellisesta näkökulmasta jälkihoitotoimien pitää olla väliaikaisia ja sellaisia, että ne parantavat talouden tuotantopotentiaalia pitkällä aikavälillä, raportissa katsotaan.
Työryhmän mukaan jälkihoidon on samaan aikaan edistettävä ekologisen kestävyyskriisin ratkaisemista ja toimien tulee olla sosiaalisesti oikeudenmukaisia.
Jälkihoidossa huomio erityisesti nuoriin
Raportin mukaan kriisin jälkihoidossa täytyy kiinnittää huomioita erityisesti nuorten työllistymiseen ja hyvinvointiin, sillä talouskriisit iskevät usein ensimmäiseksi nuorten työllisyyteen ja kriisin aikana työmarkkinoille tuleviin.
Myös eri väestöryhmät pitää ottaa jälkihoitovaiheessa huomioon, sillä koronaepidemian vaikutukset eivät kohdistu väestöön tasaisesti.
Työryhmä lisää, että on erityisen tärkeää edistää suomalaisyritysten toimintamahdollisuuksia EU:n sisämarkkinoilla ja globaalisti, sillä Suomi on avoin ja ulkomaankaupasta riippuvainen talous.
Työryhmän mukaan kasvutavoitteiden rinnalla on arvioitava tarvetta sellaisiin taloutta ja yrityksiä tukeviin toimiin, joiden lähtökohtana on palvelutuotannon säilyttäminen niissä osissa Suomea, joissa se erityisesti on uhattuna.
Rokotteen ja lääkkeen kehitystä seurataan tarkasti
Raportissa avataan myös sitä, miten koronan jäljitystä aiotaan osana hybridistrategiaa parantaa. Osana koronaepidemian seurantaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kerää kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä viikoittain tietoja tartunnalle altistuneiden ja karanteeniin määrättyjen henkilöiden lukumäärästä. Samalla ne kertovat myös arvionsa siitä, miten tartunnanlähteet ja tartuntaketjut tunnistetaan. Myös mahdollisista joukkoaltistumisista kerätään tietoa.
Raportin mukaan koronarokote ei ehkä tänä vuonna ehdi tukemaan epidemian torjuntaa, mutta tulevia vuosia ajatellen olisi hyvä varautua rokotteen hankkimiseen, jos sen kehittäminen onnistuu.
Myös lääkkeiden kehittäminen on työryhmän mukaan toinen varteenotettava keino, jolla voidaan torjua viruksen aiheuttamaan sairastavuutta ja kuolleisuutta.
– Myös lääkekehitystä on seurattava tarkoin, jotta hankintoja voidaan tehdä nopeasti, raportissa sanotaan.
uutiskirje 