Kiinnostus etätyön jatkamiseen koronakriisin jälkeen on ilmeinen. Hallitus on suositellut etätyön jatkuvan elokuun alkuun saakka.
Etenkin ruuhkavuosissa eläviltä 31–40-vuotiailta tulee muilta useammin kannatusta etätyölle. Odotetusti ylemmät toimihenkilöt uskovat muita useammin etätyön tekemiseen, kuten myös muut toimihenkilöt. Ylemmistä toimihenkilöistä etätyön muutokseen uskoo 58 prosenttia, kun taas työntekijöistä vain viidennes.
Sukupuoli ei ole yhtä merkitsevä suhtautumisessa kuin koulutus. Akateemiset ovat selkeästi muita useammin etätyön kannalla, mikä näkyy ammattiliittotaustassakin. Akavalaiset ja STTK-laiset uskovat olevansa SAK-laisia useammin olevansa etätöissä myös koronakriisin jälkeen.
Kolmannes suomalaisista uskoo, että vastaisuudessa kokouksiin osallistuminen paikan päällä ja matkustelu ulkomailla vähentyy aikaan ennen koronakriisiä.
Puoluekannalla näyttää olevan jossain määrin merkitystä. Vihreät ja kokoomuslaiset uskovat etätyön lisääntyvän muita useammin. Vähiten etätyön mahdollisuuksiin uskovat perussuomalaiset. Kannattajista vain vajaa neljännes näkee etätyön merkitykselliseksi.
Tiedot käyvät ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta.
Sukujuhlat, urheilukilpailut, elokuvat, teatterit ja ravintolat eivät pelota
Suomalaisten kulttuuri- ja urheilukäyttäytyminen ei muutu ainakaan pysyvästi verrattuna aikaan ennen koronakriisiä. Vähintään kaksi kolmesta suomalaisesta palaa aiempiin käytäntöihin, kun kyseessä ovat sukujuhlat, urheilukilpailut, sisäliikuntapalvelut, kirjastot, elokuvat, teatterit ja ravintolat.
Kaksi viidestä uskoo, että ulkoliikunta, etäkokouksiin osallistuminen ja etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin tulevat omassa käyttäytymisessä lisääntymään verrattuna aikaan ennen koronakriisiä. Reilu neljännes suomalaisista uskoo myös, että he alkavat ostaa enemmän tuotteita ja palveluita verkosta.
Kolmannes suomalaisista uskoo, että vastaisuudessa kokouksiin osallistuminen paikan päällä ja matkustelu ulkomailla vähentyy aikaan ennen koronakriisiä. Noin neljännes arvioi, että lomien viettäminen kotioloissa ja kotimaassa matkustelu lisääntyvät.
Korona innosti ihmisiä liikkumaan jopa niin, että ulkoilureitit olivat tukossa koronan alkuvaiheessa. Nyt lähes 40 prosenttia uskoo ulkoliikunnan lisääntyvän myös koronan jälkeen.
Osa muita huolettomampia liikkumisessa
Suomalaisista kolmannes sanoo liikkuvansa huolettomasti ja arkailemattomasti julkisilla pakoilla tai kaupoissa. Kaksi kolmesta eli reilusti yli 60 prosenttia on toista mieltä. Arkikokemus kertoo, että turvavälien unohtaneita liikkuu kaupoissa.
Miehet, keski-ikäiset ja ylemmistä toimihenkilöt sekä työntekijät olettavat liikkuvansa arkailematta julkisilla paikoilla muita useammin. Vain kymmenesosa eli 11 prosenttia suomalaisista on sairastanut tai uskoo sairastuvansa koronavirukseen vuoden loppuun mennessä.
Sairastumisen pelko ahdistaa edelleen, sillä 36 prosenttia ilmoittaa ahdistuvansa ajatuksesta sairastua virukseen. Etenkin naisia, eläkeikää lähestyviä, eläkeläisiä ja maaseutumaissa kunnissa asuvia ahdistavat ajatukset koronavirukseen sairastumisesta.
Enemmistö miehistä ja nuoremmista ikäluokista ei ole asiasta moksiskaan.
Koronarajoituksille laaja tuki
Ehdotus, jonka mukaan yhteiskunta pitää sulkea siksi ajaksi, että virus saadaan kokonaan tukahdutetuksi kustannuksista ja ajasta riippumatta saa kansan tuomion. Tätä mieltä on 61 prosenttia. Yhteiskunnan totaalista sulkemista kannattaa vain noin viidennes kansalaisista.
Hallitus ei ole esittänyt missään vaiheessa yhteiskunnan totaalista sulkemista, kuten ulkonaliikkumiskieltoa. Parhaillaan valmistellaan lainsäädäntöä muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä, ettei mahdollisen kakkosaallon iskiessä tarvita valmiuslakeja.
Kaksi kolmesta hyväksyy koronarajoitukset, mutta yhteiskunnan täydellistä ja kustannuksista riippumatonta sulkemista vastustaa enemmistö. Tulos on vastaava kuin, mikä on muissakin tehdyissä kyselyissä. Hallituksella on ollut laaja tuki koronarajoituksille.
Kahdelle kolmesta eli 69 prosentille koronavirusepidemian kaikkinaiset rajoitukset eivät aiheuta ongelmia. Neljännestä ne ahdistavat. Keskimäärää hieman useammin rajoituksia vastaan purnaavat ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat.
Enemmistö eli 59 prosenttia tyrmää väittämän, että yhteiskunta ei kestä koronavirusrajoituksia ja ne tulisi purkaa kuolleisuuden lisääntymisen uhallakin. Neljännes hyväksyisi rajoitusten purkamisen.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 30.5.–4.6.2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 001. Virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
uutiskirje 