KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Mikä rahapolitiikan ja keskuspankkien rooliksi jatkossa?

Koronakriisin jälkeen talouspolitiikan malli länsimaissa muovataan uusiksi.

Jussi Ahokas
16.8.2020 10.01

Kuuluisa brittiläinen talouslehti The Economist pohdiskeli pääkirjoituksessaan heinäkuun lopulla makrotalousajattelun uusia suuntia koronakriisin jälkeen. Liberaalista otteestaan tunnetun julkaisun tulevaisuuteen kurottava katsaus pyöri yllättävänkin paljon talouspolitiikan ympärillä.

Yllättävää ei kuitenkaan ollut se, että pohdinnoissa talouspolitiikan valinnoista keskuspankit ja rahapolitiikka nousivat keskiöön. Economistin mukaan viimeistään koronakriisin yhteydessä on käynyt selväksi, että 2000-luvun alussa laajan hyväksynnän saanut talouspolitiikan malli on rikki. Tuossa mallissa luotettiin vahvasti keskuspankkeihin ja rahapolitiikkaan ensisijaisena talouspolitiikan välineenä.

 

ILMOITUS
ILMOITUS

Globaalin talouskasvun hidastuminen, keskuspankkien vaikeudet irtautua epätavanomaisesta rahapolitiikasta sekä valtioiden korkealle tasolle jääneet velkasuhteet ovat pakottaneet taloustieteilijät takaisin liitutaulujen ääreen. Odotettua talouden tasapainottumista nopeamman kasvun uralle ei ole tapahtunut, vaikka teorian ja makromallien mukaan niin olisi pitänyt käydä.

Syyksi makrotaloustieteen epäonnistumiselle on esitetty sekä olosuhteiden muuttumista että alun perinkin virheellisiä teoreettisia oletuksia. Oli kyse kummasta tahansa, kiinnostavaa on se, millaisia vastauksia taloustieteilijöiden liitutauluille on syntynyt.

Yksi vaikutusvaltaisimmista uuden ajattelun linjoista on makrotaloustieteen isojen nimien kuten Olivier Blanchardin ja Larry Summersin edustama linja. Sen keskiössä on ajatus ”pysyvästä stagnaatiosta”, joka on seurausta heikoista kysyntäolosuhteista. Pääargumentti on, että olosuhteet eivät tule paranemaan ilman valtioiden jämäkkää finanssipoliittista otetta. Siksi myös julkisiin alijäämiin ja velkaan on alettava suhtautua aiempaa ”rennommin”. Sen mahdollistaa matala korkotaso, joka vielä pitkään jää taloustieteilijöiden parhaan arvauksen mukaan BKT:n kasvun alapuolelle.

Economistin mukaan paljon viime aikoina näkyvyyttä talouskeskusteluissa saanut MMT eli moderni rahateoria ja sen politiikkasuositukset ovat pitkälti saman suuntaisia. Ne kuitenkin haastavat pysyvän stagnaation koulukunnan siinä, että MMT ei pidä paluuta rahapolitiikan dominoimaan malliin lainkaan mielekkäänä. Finanssipolitiikan pitäisi ottaa pysyvästi johtava rooli, kun Blanchard ja kumppanit näkevät sen tarpeen väliaikaisena.

 

Kaikki makrotaloustieteilijät eivät kuitenkaan vieläkään näe finanssipolitiikkaa tarpeellisena. Radikaalina kilpailijana edellisille näkökulmille Economist pitää näkemystä, jonka mukaan rahapolitiikan pitäisi edelleen kantaa vastuu talouden tasapainottamisesta. Koska nimelliset korot pyörivät länsimaissa jo laajalti nollan tuntumassa, on rahapolitiikassa löydettävä uusia keinoja korkojen painamiseksi selvästi negatiiviseksi. Yksi keino voisi olla käteisestä valuutasta luopuminen, jolloin yleisen maksuvälineenkin nollakorkoraja voitaisiin rikkoa.

Economistin varsin tarkkanäköiseen listaan makrotalousajattelun tulevista suunnista on lisättävä vielä yksi mahdollinen. Erityisesti sosiaalisen median talouskeskusteluissa voi havaita hyvin radikaalin näkemyksen, jonka mukaan keskuspankeista pitäisi (lähes) kokonaan hankkiutua eroon, samoin kuin valtiollisesta finanssipolitiikasta. Ajatus on, että valtioinstituutiot ovat rikkoneet kapitalismin ylittämällä ”rajansa”. Jos järjestelmä vain päästettäisiin aika ajoin syvään kriisiin eikä sitä yritettäisi pelastaa, se puhdistaisi itse itsensä ja tuottaisi parhaan lopputuloksen.

Mikä suunta ottaa vallan talouspolitiikassa vai päädytäänkö jonkinlaiseen kompromissiin? Miten käy keskuspankeille ja millaiseksi muotoutuu raha- ja finanssipolitiikan suhde? Sen ehkä jo tulevat kuukaudet osoittavat.

Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen

Zohran Mamdani ei ole suomalainen vihreä eikä sosiaalidemokraatti

Veikka Lahtinen

Velkajarru pohjassa päin seinää

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Historian väärälle puolelle joutuminen on huono argumentti

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Suomen tunnustaminen itsenäisenä valtiona oli kaukana suoraviivaisesta prosessista

Uusimmat

Isien osuus perhevapaiden käytöstä lisääntyi huomattavasti edellisen hallituksen uudistuksen ansiosta.

Marinin hallituksen perhevapaauudistus sai isät vanhempainvapaalle

Jessi Jokelainen muisuttaa siitä, että kannabiksen laillistamisen seuraukset eivät välttämättä ole huonoja.

Eduskunta tyrmää kannabiksen vaikka ”yleensä laillistamisen seuraukset eivät ole olleet erityisen dramaattisia”

Leikkauslait etenevät eduskunnassa nyt hurjalla vauhdilla.

Hallitus vie 50000 työttömältä kuntouttavan työtoiminnan 1,6 miljoonan säästön takia

Vasemmistoliitto toi leikkausten kohteiden äänen eduskuntaan, kun tiistaina käsittelyssä oli toimeentulotuen leikkaus. Kuva Hurstin ruokajakelusta Hakaniemen torilla itsenäisyyspäivänä.

”Näemme joka kuukausi nälkää” – näin Suomessa eletään vuonna 2025

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus valmis vapauttamaan Fazerin, Pauligin, Fiskarsin ja tuhannet muut yritykset vastuullisuusvelvoitteista

 
02

Köyhiltä leikataan samaan aikaan, kun jopa 17 miljoonaa euroa lisätään byrokratian pyörittämiseen

 
03

Taloutta on potkittu liikkeelle 15 vuotta yritysten vero- ja maksuhelpotuksilla, ainoa tulos on osinkojen kasvu

 
04

Hallitus teki jättileikkauksen ay-taustaisen kehitysyhteistyöjärjestön tukeen vastoin virkamiesten esitystä

 
05

Furuholm Orpolle toimeentulotuen leikkauksesta: Eikö teitä hävetä?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Myrkyllinen hengitysilma uhkaa miljoonien terveyttä tansanialaisessa suurkaupungissa

09.12.2025

Li Andersson osallistuu keskusteluun Suomen sudenhoidosta: Ei täytä EU-lainsäädännön vaatimuksia

09.12.2025

Vasemmistoliiton edustajat lukevat eduskunnassa kansalaisten viestejä sosiaaliturvan leikkausten vaikutuksista

09.12.2025

Islamistit ja aseistetut rosvojoukot estävät Saharan vihreän muurin etenemistä Nigeriassa

09.12.2025

Huumori, rohkeus ja kahvi ovat Aasian riippumattoman median selviytymisen salaisuuksia

09.12.2025

Tipassa on tankin alku, mikrovesien keräilyhanke opettaa

09.12.2025

Potkulaki perustuslain vastainen EK:n toimeksianto, eriävän mielipiteen jättänyt Yrttiaho sanoo

09.12.2025

Tohinassa eläimetkin sekaisin – suden metsästyksestä täysi härdelli valiokunnassa hallituspuolueiden toimesta

09.12.2025

Kovaa tekstiä Orpolle: Suomi etujoukossa luontoa vastaan

08.12.2025

Köyhiltä leikataan samaan aikaan, kun jopa 17 miljoonaa euroa lisätään byrokratian pyörittämiseen

08.12.2025

Joulun toivotukset toimeentulotuen muutoksilla: ”Lisää äärimmäistä köyhyyttä”

08.12.2025

Taloutta on potkittu liikkeelle 15 vuotta yritysten vero- ja maksuhelpotuksilla, ainoa tulos on osinkojen kasvu

08.12.2025

Kansan valistaja Esko Seppänen kuoli itsenäisyyspäivänä

07.12.2025

Helsinki ilman natseja -mielenosoitus kokoontuu Töölöntorille itsenäisyyspäivänä kello 17.45

05.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään