KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Mikä rahapolitiikan ja keskuspankkien rooliksi jatkossa?

Koronakriisin jälkeen talouspolitiikan malli länsimaissa muovataan uusiksi.

Jussi Ahokas
16.8.2020 10.01
Fediverse-instanssi:

Kuuluisa brittiläinen talouslehti The Economist pohdiskeli pääkirjoituksessaan heinäkuun lopulla makrotalousajattelun uusia suuntia koronakriisin jälkeen. Liberaalista otteestaan tunnetun julkaisun tulevaisuuteen kurottava katsaus pyöri yllättävänkin paljon talouspolitiikan ympärillä.

Yllättävää ei kuitenkaan ollut se, että pohdinnoissa talouspolitiikan valinnoista keskuspankit ja rahapolitiikka nousivat keskiöön. Economistin mukaan viimeistään koronakriisin yhteydessä on käynyt selväksi, että 2000-luvun alussa laajan hyväksynnän saanut talouspolitiikan malli on rikki. Tuossa mallissa luotettiin vahvasti keskuspankkeihin ja rahapolitiikkaan ensisijaisena talouspolitiikan välineenä.

 

ILMOITUS
ILMOITUS

Globaalin talouskasvun hidastuminen, keskuspankkien vaikeudet irtautua epätavanomaisesta rahapolitiikasta sekä valtioiden korkealle tasolle jääneet velkasuhteet ovat pakottaneet taloustieteilijät takaisin liitutaulujen ääreen. Odotettua talouden tasapainottumista nopeamman kasvun uralle ei ole tapahtunut, vaikka teorian ja makromallien mukaan niin olisi pitänyt käydä.

Syyksi makrotaloustieteen epäonnistumiselle on esitetty sekä olosuhteiden muuttumista että alun perinkin virheellisiä teoreettisia oletuksia. Oli kyse kummasta tahansa, kiinnostavaa on se, millaisia vastauksia taloustieteilijöiden liitutauluille on syntynyt.

Yksi vaikutusvaltaisimmista uuden ajattelun linjoista on makrotaloustieteen isojen nimien kuten Olivier Blanchardin ja Larry Summersin edustama linja. Sen keskiössä on ajatus ”pysyvästä stagnaatiosta”, joka on seurausta heikoista kysyntäolosuhteista. Pääargumentti on, että olosuhteet eivät tule paranemaan ilman valtioiden jämäkkää finanssipoliittista otetta. Siksi myös julkisiin alijäämiin ja velkaan on alettava suhtautua aiempaa ”rennommin”. Sen mahdollistaa matala korkotaso, joka vielä pitkään jää taloustieteilijöiden parhaan arvauksen mukaan BKT:n kasvun alapuolelle.

Economistin mukaan paljon viime aikoina näkyvyyttä talouskeskusteluissa saanut MMT eli moderni rahateoria ja sen politiikkasuositukset ovat pitkälti saman suuntaisia. Ne kuitenkin haastavat pysyvän stagnaation koulukunnan siinä, että MMT ei pidä paluuta rahapolitiikan dominoimaan malliin lainkaan mielekkäänä. Finanssipolitiikan pitäisi ottaa pysyvästi johtava rooli, kun Blanchard ja kumppanit näkevät sen tarpeen väliaikaisena.

 

Kaikki makrotaloustieteilijät eivät kuitenkaan vieläkään näe finanssipolitiikkaa tarpeellisena. Radikaalina kilpailijana edellisille näkökulmille Economist pitää näkemystä, jonka mukaan rahapolitiikan pitäisi edelleen kantaa vastuu talouden tasapainottamisesta. Koska nimelliset korot pyörivät länsimaissa jo laajalti nollan tuntumassa, on rahapolitiikassa löydettävä uusia keinoja korkojen painamiseksi selvästi negatiiviseksi. Yksi keino voisi olla käteisestä valuutasta luopuminen, jolloin yleisen maksuvälineenkin nollakorkoraja voitaisiin rikkoa.

Economistin varsin tarkkanäköiseen listaan makrotalousajattelun tulevista suunnista on lisättävä vielä yksi mahdollinen. Erityisesti sosiaalisen median talouskeskusteluissa voi havaita hyvin radikaalin näkemyksen, jonka mukaan keskuspankeista pitäisi (lähes) kokonaan hankkiutua eroon, samoin kuin valtiollisesta finanssipolitiikasta. Ajatus on, että valtioinstituutiot ovat rikkoneet kapitalismin ylittämällä ”rajansa”. Jos järjestelmä vain päästettäisiin aika ajoin syvään kriisiin eikä sitä yritettäisi pelastaa, se puhdistaisi itse itsensä ja tuottaisi parhaan lopputuloksen.

Mikä suunta ottaa vallan talouspolitiikassa vai päädytäänkö jonkinlaiseen kompromissiin? Miten käy keskuspankeille ja millaiseksi muotoutuu raha- ja finanssipolitiikan suhde? Sen ehkä jo tulevat kuukaudet osoittavat.

Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset