Palkansaajien tutkimuslaitos esittää työvoima- ja koulutuspalvelujen nykyistä parempaa järjestämistä työllisyyden parantamiseksi. Pohjoismaisen mallin toteuttaminen voi edellyttää pientä verotuksen tason nostoa.
Tutkimuslaitoksen tänään julkaisemassa PT Policy Briefissä kumotaan taloustieteelliseen tutkimukseen ja pohjoismaiseen vertailuun pohjaten Suomessa usein esitetty väite, jonka mukaan tehokkain keino nostaa työllisyyttä olisi tuloverojen kevennys ja työttömyysturvan leikkaus.
Viimeksi tiistaina vientiteollisuutta edustavat työnantajaliitot evästivät hallituksen budjettiriihtä toteamalla, että ”työvoiman tarjontaa voidaan aidosti lisätä esimerkiksi alentamalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa ja tasoa”.
Kokoomus taas esittää tuloverojen alentamista keinona parantaa työllisyyttä.
Usein näissä väitteissä vedotaan samalla muihin Pohjoismaihin.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt kriittisen pohjoismaisen vertailun työllisyydestä, veroista ja palveluista. Muissa Pohjoismaissa työllisyys on korkeammalla tasolla kuin Suomessa, mutta niissä työllisyyttä hoidetaan työvoima- ja koulutuspalvelujen paremmalla resursoinnilla. Sen tekee mahdolliseksi Suomen verotasoa kireämpi verotus.
”Tämä on täydellisessä ristiriidassa Suomessa yleisesti esitetyn väitteen kanssa, jonka mukaan verotusta pitää alentaa työllisyyden nostamiseksi. Verotuksen alentaminen johtaa lopulta palveluiden rahoituspohjan heikkenemiseen ja siten hyvinvointivaltion purkuun”, toteaa PT.
”Kaipola-keskustelu harhateillä”
Tutkimuslaitoksen mukaan Suomen hyvinvointivaltion säilyttämiseksi tarvitaan sekä korkea työllisyys että tasapainoinen valtion budjetti. Työllisyyden nostaminen onkin tämän ja edellisten hallitusten ohjelmien keskiössä.
Hallituksen budjettiriihi järjestetään ensi viikolla. PT:n mukaan sen lähestyessä on ajankohtaista keskustella, kuinka pidemmän aikavälin talouden rakenteet tulisi asettaa, jotta ne tulevaisuudessa tukisivat hyvinvointivaltion ylläpitämistä.
Kaipolan paperitehtaan sulkemisuutisen jälkeen julkisessa keskustelussa asiat ovat laitoksen mukaan menneet sekaisin. Lääkkeeksi tilanteeseen on esitetty työttömyysturvan leikkausta ja tuloverotuksen keventämistä.
Valtaosassa irtisanomisuutisissa on kuitenkin kyse koronapandemian aiheuttamasta taloustaantumasta, johon pitäisi reagoida elvyttävällä suhdannepolitiikalla. Tuloveron tai työttömyysturvan tason muutokset ovat puolestaan rakenteellisia toimia.
– Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta virinnyt talouspoliittinen keskustelu on sillä tavoin harhassa, että siinä reagoidaan negatiiviseen suhdannetilanteeseen ehdottamalla rakenteellisia toimia, kuten verotuksen keventämistä. Sen sijaan nyt pitäisi keskittyä tukemaan yrityksiä ja ylipäätään harjoittaa elvyttävää suhdannepolitiikkaa. Rakenteelliset toimet tulee tehdä erikseen, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen.
PT:n mukaan Suomella on edessään valinta.
Halutaanko jatkaa nykyisellä linjalla, jossa verotusta kevennetään ja väistämättä joudutaan myös leikkaamaan palveluista, mikä johtaa pitkälle vietynä hyvinvointivaltio purkuun?
Vai tehdäänkö, kuten muissa Pohjoismaissa, joissa työvoima- ja koulutuspalvelujen resursointi nähdään tärkeänä työllisyyden ja siten koko hyvinvointivaltion ylläpitäjänä?
Pitkällä aikavälillä jälkimmäinen parantaa työvoiman tuottavuutta ja työllisyysastetta, mutta edellyttää veroasteen lievää kiristämistä, laitos toteaa.