KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Yhdysvallat teki ohjuskokeen Tyynellämerellä – itsessään tämä vielä mullista kostoiskujen kauhun tasapainoa

Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmän kehittämisellä voi olla vaikutuksia Venäjän ja Kiinan vastaiskukyvyn kehittämishaluihin tulevaisuudessa. Kuva Yhdysvaltain ohjuskokeesta vuodelta 2017

Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmän kehittämisellä voi olla vaikutuksia Venäjän ja Kiinan vastaiskukyvyn kehittämishaluihin tulevaisuudessa. Kuva Yhdysvaltain ohjuskokeesta vuodelta 2017. Kuva: Lehtikuva/Leah Garton

Tyynenmeren kokeessa laivalta laukaistu torjuntaohjus tuhosi mannertenvälisen ohjuksen. Suomalaisasiantuntijan mukaan kauhun tasapainoa ylläpitävä vastaiskun kyky ei ole vielä uhattuna.

STT–Niilo Simojoki
20.11.2020 15.09

Yhdysvallat teki alkuviikosta Tyynellämerellä ohjuskokeen, jotka maan asevoimissa hehkutettiin ”virstanpylvääksi” ja ”uskomattomaksi saavutukseksi”. USS John Hill -sotalaivan laukaisema torjuntaohjus tuhosi Marshallinsaarilta laukaistun mannertenvälisen ballistisen ohjuksen (ICBM) taistelukärjen yläilmakehässä eli lähes avaruudessa.

Uutta kokeessa oli aiempiin vastaaviin verrattuna se, että ICBM-ohjuksen matka onnistuttiin katkaisemaan liikkuvalta alustalta laukaistulla torjuntaohjuksella (SM-3 Block IIA). Tämä voi lisätä huomattavasti torjuntajärjestelmän kattavuutta kiinteisiin asemiin verrattuna.

Kohde tosin ei ollut aito taistelukärki, ja se muun muassa liikkui hitaammin kuin vastaava kohde tositilanteessa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Yhdysvallat virittelee lisää kykyä torjua mannertenvälisiä ydinohjuksia.

Vaikka kyseessä oli vasta Aegis-torjuntajärjestelmän kehitystyöhön liittyvä testi, nähtiin sillä myös asevoimien ulkopuolella mahdollisesti pitkäkantoisia vaikutuksia ydinasetasapainoon koko maailmassa.

– Tämä antaa lisää pontta Venäjän ja Kiinan käsitykselle, jonka mukaan Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmä kehittymisellä voi olla mahdollisesti kielteisiä vaikutuksia näiden maiden vastaiskukykyyn tulevaisuudessa, arvioi amerikkalainen ohjusasiantuntija Hans Kristensen Forbes-lehdelle.

Venäjän toisen iskun kyky ei ole toistaiseksi uhattuna

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettajan Oscar Lasseniuksen mukaan Tyynenmeren ohjuskoe ei itsessään vielä mullista kauhun tasapainoa, eli suurimpien ydinasevaltojen kykyä kostaa, jos niitä vastaan hyökätään. Strateginen viestiminen on sitten asia erikseen: torjuntakyvyn kehittäjä voi tietoisesti paisutella edistysaskelia, vastustaja taas kokemaansa uhkaa.

– Kyllähän sitä hehkuttamistakin aina jostain syystä tehdään, Lassenius sanoo.

Jos Yhdysvallat todella onnistuisi kehittämään operatiivisen, uskottavan ja kooltaan riittävän torjuntajärjestelmän, olisi muiden vastaus siihen Lasseniuksen mukaan todennäköisesti oman hyökkäyskyvyn parantaminen ja ydinkärkien määrän lisääminen.

Tällä hetkellä esimerkiksi Venäjällä on ydinasekalustoa niin paljon, että jouduttaisiin menemään pitkälle tulevaisuuteen, ennen kuin sen vastaiskun kyky merkittävästi rajoittuisi Yhdysvaltain paremmasta torjuntakyvystä, Lassenius sanoo. Lisäksi Venäjä on kehittänyt uusia asejärjestelmiä, joihin ballististen ohjusten torjuntakyky ei välttämättä tepsi.

– Tämähän on sillä tavalla raadollista, että riittää, kun vain muutama ydinohjus pääsee läpi, Lassenius muistuttaa.

Toinen asia on sitten se, että Venäjä on kyllä äänekkäästi arvostellut Yhdysvaltain Aegis-ohjuspuolustusjärjestelmää Puolassa ja Romaniassa sekä samaan järjestelmään kuuluvien sotalaivojen vierailuja lähialueillaan.

Tyynenmeren ohjuskoneen tehnyt USS John Hill -hävittäjä on yksi järjestelmään kuuluvista aluksista, samoin esimerkiksi Helsingissä muutama vuosi sitten vieraillut USS Ross, molemmat Arleigh Burke -luokan aluksia.

Mannertenvälisten ohjusten torjuntasopimus raukesi liki 20 vuotta sitten

Yhdysvaltain mahdollisista vastustajista Kiinan tilanne on Lasseniuksen mukaan mielenkiintoinen. Maa ei ole ollut halukas liittymään mihinkään ydinaserajoitussopimuksiin, koska se ei omien sanojensa mukaan aio koskaan käyttää ydinaseita ensimmäisenä ja koska maan ydinasearsenaali on suhteellisen pieni.

Lasseniuksen mukaan on mahdollista, että Kiina haluaa tulevaisuudessa lisätä ydinaseidensa määrää ja vaikka sukellusvenekykyään, jos se kokee Yhdysvaltain torjuntakyvyn vaarantavan omaa ydinpelotettaan.

Vielä rajallisempi iskukyky on Pohjois-Korealla, jonka mahdollista mannertenvälistä ohjusta vastaan Yhdysvaltain Alaskassa ja Kaliforniassa olevat kiinteät torjuntaohjuspatterit sekä Tyynellämerellä seilaavat ohjustorjunta-alukset voisivat muodostaa uskottavan kilven.

Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton/Venäjän välillä oli vuosina 1972–2002 voimassa ballististen ohjusten torjuntaan tarkoitettuja ohjuksia rajoittava ABM-sopimus. Se toimi kaksinapaisessa maailmassa ylläpitäen kauhun tasapainoa: hyökätä ei kannattanut, koska vastustajan kostoisku omalle maaperälle onnistuisi varmasti.

Kylmän sodan päätyttyä Yhdysvallat irtisanoutui sopimuksesta haluten parantaa ohjuspuolustustaan muita uhkia, kuten esimerkiksi Irania vastaan. Sen jälkeen ydinaseita rajoittavat sopimukset ovat kaatuneet yksi toisensa jälkeen, viimeisenä on ilmeisesti raukeamassa Venäjän ja Yhdysvaltain Uusi Start -sopimus ensi vuonna. Lasseniuksen mukaan on kiinnostavaa seurata, vaikuttavatko Yhdysvaltain torjuntaohjuskokeet tähän sopimusprosessiin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään