KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Norjalta raju esitys Suomelle: Nato-joukoille kauttakulkuoikeus, jos sota syttyy

Nato-joukot liikkuivat Norjassa Trident Juncture -harjoituksessa vuonna 2018.

Nato-joukot liikkuivat Norjassa Trident Juncture -harjoituksessa vuonna 2018. Kuva: All Over Press/Imago

Norjan hallitus esittää, että Suomi avaisi sodan aikana alueensa Naton ja Yhdysvaltojen joukkojen kauttakululle. Suomessa aiheesta vallitsee outo tietämättömyys. Jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi aiemmin syksyllä, että aloite on hänelle vieras.

Antero Eerola
26.11.2020 7.00

Pohjoismainen puolustusyhteistyö etenee nyt vauhdilla.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että ”Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö kattaa rauhanajan, kriisiajan ja sodan ajan”. Selonteko on parhaillaan eduskunnan puitavana.

Samalla Norja on tullut yhä vahvemmin mukaan kuvioihin.

Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerit allekirjoittivat syyskuun lopulla kolmenvälisen aiejulistuksen puolustusyhteistyöstä. Siinä maat lupaavat vahvistaa yhteistoimintakykyään ja valmiuttaan antaa keskinäistä sotilaallista tukea sekä toimia yhdessä pelotteena ulkoista aggressiota vastaan.

Julistuksen taustalla on marraskuussa 2018 hyväksytty Pohjoismaisen puolustusyhteistyön tulevaisuuden visio. Sen mukaan Pohjoismaat aikovat ”kohentaa puolustuskykyä ja yhteistyötä rauhassa, kriisissä ja konfliktissa”.

Lapin halki Venäjälle?

Norjassa pääministeri Erna Solbergin oikeistohallituksen suunnitelmat menevät kuitenkin vielä paljon pidemmälle. Se julkaisi huhtikuussa puolustuspoliittisen selonteon, joka on parhaillaan suurkäräjien käsittelyssä.

Selonteon mukaan hallituksen tavoite on saada aikaan sopimukset, jotka tekisivät mahdolliseksi ”kuljettaa norjalaisia ja liittolaisten sotilasvoimia ja varusteita Ruotsin ja Suomen kautta myös kriisin ja sotilaallisen konfliktin aikana”.

Liittolaiset tarkoittavat Nato-maita, erityisesti Yhdysvaltoja.

Solbergin hallituksen mukaan Norjalla on maan pohjoisosissa sotilaallisia rajoitteita, jotka liittyvät liikenneverkkoon. Selonteko linjaakin, että ”maantieteellinen läheisyys tekee erityisen kiinnostavaksi yhteistyön Suomen ja Ruotsin kanssa teihin, rautateihin, satamiin, lentokenttiin ja tietotekniikkaan liittyvässä infrastruktuurissa”.

KU:n tietojen mukaan Norjan ja Nato-liittolaisten ongelma on Jäämeren rannalla sijaitsevan Finnmarkin heikot liikenneyhteydet. Ainoa nopeahko maaväylä rannikolta ja Norjan muista osista Venäjän rajalle on valtatie E6, joka pujottelee tunturien, jokien ja vuonojen läpi.

Siksi Norja esittää, että Naton joukot voisivat kulkea myös liittoutumattomien Suomen ja Ruotsin kautta, jos sota syttyy.

Selonteossa ei kantaa

Suomessa Norjan aloitteen ympärillä vallitsee outo tietämättömyys.

KU:n tietojen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei vielä aiemmin syksyllä ollut tietoinen huhtikuussa julkistetusta esityksestä, kun sitä häneltä erikseen kysyttiin toimittajille suunnatussa taustatilaisuudessa.

Presidentin ulkopoliittinen neuvonantaja Petri Hakkarainen tyytyy sanomaan, että ”Norja ei edelleenkään ole ottanut asiaa kanssamme esille”.

KU kysyi asiasta myös ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.) ulkomaantoimittajien yhdistyksen tilaisuudessa.

Haaviston mukaan Suomen Nato-yhteistyö on tarkasti määritelty turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Suomi osallistuu Nato-yhteistyöhön kumppanimaan roolissa ja omien intressiensä pohjalta.

– Norja tietysti maantieteellisen läheisyytensä vuoksi on meille tärkeä kumppani, mutta selonteossa ei millään tavalla oteta kantaa tai käydä keskustelua Norjan omien selontekojen kanssa.

Hän muistuttaa, että Ruotsin kanssa tehtävässä yhteistyössä taas ei ole etukäteen asetettua perälautaa.

”Ei keskusteluja”

Ylijohtaja Janne Kuusela puolustusministeriön puolustuspoliittiselta osastolta sanoo, ettei kauttakulkualoitteesta ole käyty norjalaisten kanssa ”mitään keskustelua”.

– Ymmärtääkseni Norjan puolustushallinto hahmottelee, että olisi järkevää, että tällaista liikkuvuutta voisi tehdä, mutta meidän suuntaan ei ollut mitään yhteydenottoja tai aloitteellisuutta tämän osalta, hän sanoo.

Jos ajatellaan kolmenvälistä aiejulistusta, onko Norjan aloite ollut sitä valmistelevissa keskusteluissa tai sen jälkeen jollain tavalla esillä?

– Ei millään tavalla. Tämä ei liity millään tavalla siihen.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko nostaa sotilaallisen liikkuvuuden keskeiseksi tavoitteeksi, ainakin EU:n puitteissa. Onko sotilaallista liikkuvuutta käsittelevissä keskusteluissa norjalaisten aloitteellisuus ollut esillä?

– Se ei ole tullut meille mitään kanavaa pitkin. Ei näitä kanavia pitkin, ei suoraan eikä muutenkaan.

Näin ollen Suomessa ei Kuuselan mukaan ole asiaan kantaa.

– Ensin pitäisi nähdä tarkemmin, mitä ja minkälaisia järjestelyitä esitetään. Silloin tiedetään, mitä kautta sitä lähdetään edistämään.

Hallitusohjelman mukaan ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan”.

– Jos jotain kauttakulkua sallitaan, kyllä niissä tarkkaan sovitaan ja kaikki näkökohdat punnitaan niin, että toimitaan linjausten mukaisesti, Kuusela vakuuttaa.

Liikkuvuus Suomen tavoite

Vaikka keskustelut Norjan aloitteesta kiistetään, sotilaallinen liikkuvuus yli rajojen on hanke, jota Suomi tukee vahvasti Euroopan unionissa. EU-komissiossa muovattujen papereiden mukaan se tarkoittaisi teiden, siltojen, satamien, sisävesiväylien ja lentokenttien muokkaamista tähän tarpeeseen.

Suomen selonteossa liikkuvuus nostetaan keskeiseksi tavoitteeksi puolustusyhteistyössä EU:n, Naton ja Pohjoismaiden kanssa.

Selonteko toteaa myös, että EU:n ja Naton keskinäisen yhteistyön on oltava ”kummankin osapuolen kannalta hyödyllistä ja luonteeltaan toisiaan täydentävää”. Hyödylliseksi määritellään juuri sotilaallinen liikkuvuus.

Tavoite pomppaa esiin myös Pohjoismaisen yhteistyön kohdalla. Erityisesti mainitaan Norja, jonka kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään niin kahden kesken kuin rinnan Ruotsin kanssa.

Mikä olisi määränpää?

Vasemmistoliiton kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi ihmettelee, miten norjalaiset eivät olisi olleet turvallisuuspoliittisesti näin herkässä asiassa yhteydessä Suomeen – etenkin kun samaan aikaan on valmisteltu Ruotsin, Suomen ja Norjan kolmenkeskistä puolustusjulistusta.

– Aloitteella on kytkentä suurempaan kokonaisuuteen, jossa ovat mukana sotilaallinen liikkuvuus ja Nato-isäntämaasopimus. Useinhan nämä asiat nousevat esille vasta, kun niille ei voi enää mitään, Mustajärvi sanoo.

Eduskunnan puolustusvaliokunta kovisteli keväällä sekä ulko- että puolustusministeriötä jyrkin sanoin siitä, että ne ovat jättäneet kertomatta eduskunnalle oleellisia asioita Suomen Nato-yhteistyöstä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Timo Soinin (sin.) johtama ulkoministeriö ja Jussi Niinistön (sin.) vetämä puolustusministeriö pimittävät liki kaksi vuotta eduskunnalta oleellisia tietoja. Ne koskivat sopimusta, jossa Suomella oli mahdollisuus syventää tiedonvaihtoa Naton ja Ruotsin kanssa kriisiaikoina. Puolustusvaliokunnan mielestä laiminlyönti oli räikeä.

Edellinen hallitus ei myöskään kertonut eduskunnalla etukäteen, että puolustusministeri Niinistö aikoo allekirjoittaa Naton Varsovan huippukokouksessa 2016 kahdenvälisen puolustusyhteistyöasiakirjan Iso-Britannian kanssa.

Mustajärven mukaan kauttakulkualoite lisää jännitystä pohjoisilla alueilla. Hän kysyy, minne Naton joukot olisivat Suomen ja Ruotsin kautta menossa.

– Toivon, että laajan kansalaiskeskustelun jälkeen aloite haudataan.

Mustajärvi toi esiin Vasemmistoliiton kannan ryhmäpuheessa turvallisuuspoliittisen selonteon eduskuntakeskustelussa.

– Tällaista linjausta Suomi ei ole tehnyt eikä pidä tehdäkään.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään