Koronapandemian aikana tutkimustiedon kysyntä kasvoi valtavasti. Viestinnän professori Esa Väliverronen kertoo kuvaavan esimerkin maaliskuun alussa Washington Post -lehdessä ilmestyneestä kolumnista.
Otsikolla The coronavirus outbreak is making expertise great again viitattiin presidentti Donald Trumpin kampanjasloganiin uskoen asiantuntijoiden arvostuksen kasvavan koronapandemian aikana.
– Ihmiset kokevat polttavaa tiedontarvetta uhkien edessä, silloin käännytään perinteisten instituutioiden puoleen, sanoo Väliverronen.
Hän arvioi, että tutkimustiedon ja asiantuntijoiden kysynnän lisääntymisen myötä myös kyseenalaistaminen lisääntyy.
– Se on näkynyt myös suomalaisessa keskustelussa. On erilaisia tulkintoja siitä, kuka on luotettava asiantuntija ja kehen ei luoteta, sanoo Väliverronen.
Keskustelumallit maailman
valtakeskuksista
Koronakriisin kestäessä hallituksen päätöksentekoon tutkimustietoa tuottanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL joutui vaihtelevan kritiikin kohteeksi etenkin sosiaalisessa mediassa. THL:llä on kaksinainen rooli julkishallinnon asiantuntijavalmistelijana ja tutkimuslaitoksena, ja näiden vaatimukset vetävät eri suuntiin.
Väliverronen tulkitsee sosiaalisen median keskustelun mallien tulevan kansainvälisestä mediasta ja valtakeskittymistä, kuten New Yorkista tai Lontoosta.
– Suomalaiseen keskusteluun tuodaan samat pelot, jotka ovat hyvin voimakkaita Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Tämä on hämmentävää, kun tunnetusti näissä maissa koronaa on poliittisesti hoidettu aika huonosti.
THL:ään kohdistuvassa kritiikissä on ollut toinenkin erityispiirre. Ne, jotka kokivat THL:n jarruttaneen alkoholipolitiikan liberalisointia tutkimuksillaan, myös väittivät THL:n tutkijoiden vähätelleen koronaa.
– Näiden asioiden välille vedetään yhtäläisyyksiä, ja tästä tulee luonnollinen tapa kyseenalaistaa THL:n auktoriteettia, tiivistää Väliverronen.
Myös tehohoitopaikkojen riittävyydestä, testauksista ja maskeista käytävässä keskustelussa vaikuttivat taustalla kansainväliset kokemukset. Maskikeskustelu sai vauhtia Yhdysvalloista ja Britanniasta, vaikka varsinkin Yhdysvalloista eletään aivan toisenlaisessa ympäristössä ja tartuntamäärät ovat aivan toista luokkaa kuin Suomessa.
– Maskikeskustelussa on poliittisia ulottuvuuksia. Maskit ovat myös erottautumisen välineitä, ei haluta käyttää maskeja, kuten Brasilian presidentti Jair Bolsonaro ja Yhdysvaltain presidentti Trump, tai ikään kuin näytöksellisesti käytetään maskeja, pohtii Väliverronen.
Koronapandemiaan liittyy pelkoja, uhkia ja moraalisia arvostelmia ja poliittisia näkemyksiä, jotka sekoittuvat toisiinsa. Epidemia herätti tunteita varsinkin sosiaalisessa mediassa.
– Kyse on valtavan monimutkaisesta asiasta. Silloin on helppo yksinkertaistaa tai kohdistaa huomio maskeihin, joilla voidaan estää leviäminen ja saada tauti haltuun.
Väliverronen muistuttaa, että jossain vaiheessa oli vahva usko syksyllä tulevaan jäljitysaplikaatioon.
– Saa nähdä kuinka moni lataa sen. Myös rokotteeseen luodaan ylisuuria toiveita, sanoo Väliverronen.
Tietoa vaaditaan
laajasti ja nopeasti
Oppositiopuolueet kritisoivat myös Sanna Marinin (sd.) hallitusta tiedon panttaamisesta huolimatta eduskuntapuolueille säännöllisesti järjestetyistä tiedotustilaisuuksista.
– Jos viestintä on liian hidasta, se synnyttää epäluuloja ja kritiikkiä. Nykyisessä mediaympäristössä vaaditaan hyvin nopeaa reagointia, muutoin salaamisepäilyistä tulee polttoainetta keskusteluun, kuvailee Väliverronen yhtä koronakeskustelun piirrettä.
Oppositio syytti hallitusta myös asiantuntijoiden selän taakse piiloutumisesta. Väliverronen pitää tätä aika tyypillisenä kritiikkinä poliitikkoja kohtaan, ja monesti aiheellisenakin.
– Kun päätöksenteko on vaikeaa poliitikoille, silloin mielellään nojaudutaan asiantuntijoihin. Ymmärtäväisesti tulkiten voi ajatella hallituksen pyrkineen nojaamaan toimintaansa tieteeseen ja profiloitumaan sitä kautta. Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Britanniassa ei alkuaikoina kuunneltu asiantuntijoita, ja siitä oli tunnetut seuraukset, toteaa Väliverronen.
Etenkin epidemian alkuvaiheessa suomalaiset olivat ikään kuin yhteisessä veneessä. Oppositiopuolueet tukivat eduskunnassa valmiuslakien käyttöönottoa.
Väliverronen näkee ironiaa siinä, että hallitus käytti poikkeustilalainsäädäntöä.
– Hallitus otti käyttöönsä osan kokoomuslaisten ja perussuomalaisten omista perinteisistä tavoitteita. Tämä selittää varmaan osittain hallitusta kohtaan tunnettua myötämieltä.
Mielialat ovat vaihdelleet hyvin nopeasti. Jossain vaiheessa keskustelua hallitsivat pelko ja uhkakuvat, jotka saatiin rauhoittumaan.
– Jotkut saattavat ajatella, että tämä on ohi, tästä on selvitty. Varmaan liittyy siihen, että aluksi oli valtavia uhkia. Kun ne uhkat eivät realisoituneet ja tilanne alkoi rauhoittua, syntyi osittain valheellinenkin ajatus siitä, että tämä on ohi.
Hän muistuttaa, että todennäköisesti joudutaan pitkäänkin elämään tietynlaisessa epävarmuudessa ja tautitapauksia tulee lisää maailman alkaessa avautua ja matkustuksen lisääntyessä.
Tutkijoita leimautuu kriiseissä
eri leireihin
Koronakevään aikana myös valtioneuvoston kansliaa syytettiin asiakirjojen salaamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotuslinjaa kritisoitiin valmistelussa olevien asioiden panttaamisesta. Hallituksen päätösten taustalla olevia THL:n mallinnuksien perusteita vaadittiin avoimeen tarkasteluun.
Väliverronen ei ota kantaa näihin yksittäisiin tapauksiin. Uuden ja pelottavan asian äärellä halutaan kaikki mahdolliset tahot kommentoimaan asiaa.
Uuden ja pelottavan asian äärellä halutaan kaikki mahdolliset tahot kommentoimaan asiaa.
Tutkimustuloksia tulkitaan myös omaa ajatusmaailmaa vasten. Mieluusti haetaan omaa ennakkokäsitystä vastaavaa tietoa ja hyljeksitään omasta käsityksestä poikkeavaa tietoa.
– Tutkimustietoa tulee valtavasti, ja erilaisia asiantuntijakommentteja löytyy sekä Suomesta että kansainvälisesti. Ihmiset seuraavat näitä, ja syntyy harha, että osataan lukea ja tulkita tuloksia.
– En minäkään yhteiskuntatieteilijänä osaa tulkita epidemiologisia mallinnuksia ja lääketieteen tutkimuksia sillä tavalla, että pysyisin arvioimaan niiden luotettavuutta, summaa Väliverronen.
Ajoittain koronaepidemiassa tutkimustieto ja asiantuntemus myös politisoituivat. Paljon tunteita herättäviä asioita tutkivat leimataan tiettyihin leireihin sen mukaan, millaisia tuloksia he esittävät.
– Tässä koronan tapauksessa se ei ollut niin vahvaa. Julkisuus vaatii tutkijoilta aika kovaa paksunahkaisuutta, sanoo Väliverronen.
Jokaisesta ei ole
epidemiologiksi
Väliverronen korostaa, että avoimuus on hyvä lähtökohta. Normaalisti tämä toteutuu tiedeyhteisön sisällä vertaisarviointina. Mutta silloin kun on kiire saada tietoa päätöksenteon pohjaksi, tilanteet kärjistyvät.
– Koronakeskustelussa on näkynyt data-aktivismi, jossa kerätään erilaista dataa ja jaetaan ja ajatellaan, että kuka tahansa voi sitä käyttää ja lisätä oman panoksensa ja sitä kautta syntyy joukkoistettua tutkimustietoa tai tiedettä.
Välttämättä se ei aivan näin mene.
– Vaatii aina pitkää kouluttautumista ja osaamista, jotta tutkimusta voi tehdä. Jonkun verran on keskusteltu siitä, miten avoimuutta voidaan käyttää myös tutkijoita vastaan, sanoo Väliverronen viitaten muun muassa ympäristö- ja ilmastotutkimukseen.
uutiskirje 
