Taas on tehty tutkimus ilman että tuloksia on muistettu hyväksyttää etukäteen Twitterin kokemusasiantuntijoilla, naljaili työministerin valtiosihteeri Ville Kopra maanantaina.
Hän tarkoitti Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) maanantaina julkaisemaa tutkimusta, joka osoitti, ettei kotitalousvähennys olekaan mikään työllisyyden ihmelääke. Sillä ei ole työllisyysvaikutuksia eikä se vähennä harmaata taloutta. Yhteensä 400 miljoonan euron vuosittaista veroetua käyttävät hyvätuloiset, jotka ostaisivat palveluita joka tapauksessa.
Hallitus nojautuu tähän tutkimukseen, kun se huhtikuussa päättää uusista työllisyystoimista. Tämän jälkeen on vaikea uskoa, että kotitalousvähennystä korotettaisiin niin kuin oppositio on vaatinut.
Sosiaalisen median kaikkien alojen asiantuntijat tietävät kuitenkin paremmin kuin kaiken maailman tutkimuslaitokset. Kun tulos tuli maanantaina iltapäivällä julki, kului vain minuutteja ensimmäiseen ei voi olla -parkaisuun: ei vastaa minun arkikokemustani, väärin tutkittu, epälooginen tulos, asenteellinen tutkimus.
Totuuden nimessä on sanottava, että osa kotitalousvähennyksen korottamista kannattaneista keskustelijoista oli valmis muuttamaan kantaansa saatuaan uutta tietoa. Hämmentävän moni ei, ja nyt puhutaan myös sellaisista asiantuntijoista, jotka työkseen tuottavat faktoja suomalaiseen keskusteluun.
Tutkimuksen tulos on nolo varsinkin kokoomukselle, jonka pari kuukautta sitten julkistamassa vuoden 2021 varjobudjetissa oltiin lisäämässä kotitalousvähennystä kaikkiaan 400 miljoonalla eurolla. Se oli kokoomuksen tärkein muutosesitys kuluvan vuoden budjettiin.
Aika noloa on myös se, että tutkimustulos ei vaikuta normaalisti tietopohjaiseen päätöksentekoon luottavan kokoomuksen kantaan. Tulos on arkijärjen vastainen, perusteli eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kai Mykkänen Ylelle. Tutkimuksen vastaisesti hän pitää vähennystä edelleen hyvänä lääkkeenä työllisyyden parantamiseen.
Viimeistään loppiaisen tapahtumien Yhdysvalloissa pitäisi havahduttaa kaikki. Mielipiteet voivat ja saavat vaihdella rajustikin, mutta kaikilla pitäisi olla yhteiset faktat. Maanantain ryöppy oli pieni, mutta hälyttävä merkki siitä, että meilläkin ollaan valmiita siirtymään faktojen jälkeiseen aikaan, jos tulos ei miellytä.
Erityisesti mielensäpahoittajia löytyy silloin, kun puhutaan hyvätuloisten veroeduista ja niihin kajoamisesta. Ainakin he saavat äänensä kuuluviin.
Muistuupa mieleen, että Juha Sipilän hallituksen työttömiä kurittavaa aktiivimallia perusteltiin aikanaan muun muassa sillä, mitä iltapäivälehdessä luki. Ketään ei kiinnostanut eikä hetkauttanut. Ei vaadittu faktoja päätöksen tueksi eikä ylipäänsä mitään, koska oletus oli, että ne työttömät nyt vain ovat sellaisia.
Politiikassa on usein kiusaus valita itselle mieluisat tutkimukset ja niiden tulokset. Nyt kannattaisi olla tarkkana ja nöyränä. Oma kokemus ei ole yleistettävissä, ja sen perusteella syntynyt käsitys asioiden yleisestä tilasta voi olla väärä. Voi myöntää, että luulo ei ole tiedon väärti.
uutiskirje 
